Marraskuinen Marokko

Vuosi sitten päätin, että jatkossa elämäni tavoitteena on viettää vähintään puolet marraskuusta jossain Suomea valoisammassa paikassa. Varmistaakseni tämän uuden perinteen hyvän alun, varasinkin jo tammikuussa lennot marraskuulle kahdeksi viikoksi Marrakechiin.

Kahdessa viikossa ehtisi kokea Marokkoa Marrakechia laajemmin. Atlas-vuorille pitäisi ehdottomasti päästä ja mielellään rannikollekin. Luettuani Anna-Katrin ei-niin-onnistuneesta retkestä Atlas-vuorille, tiesin että retkenjärjestäjä pitäisi valita huolella. Aikaa onneksi oli ja kevään ja kesän kuluessa keräsinkin listaa netistä löytyneistä hyvät arviot saaneista tour operaattoreista ja pari kuukautta ennen matkaa päädyin Aztat Treksin järjestämään Atlas-vuorten ja Saharan yhdistävään 4-päivän retkeen heti Marokon matkani alkajaisiksi (tästä lisää omassa kirjoituksessaan - tai useammassa)

Rannikolta aluksi mielenkiintoni herätti Tangier - ihan vain Afrikan Tähti -pelistä tuttuna kohteena. Majoitusta etsiessäni vaihtoehdot eivät kuitenkaan inspiroineet ja muutenkin alkoi tuntua siltä, että Marrakechin lisäksi en kaipaa suuren kaupunkin kuhinaa matkalleni. Jotenkin siinä nettiä selaillessani huomioni kiinnittyi Asilahiin, joka on sievä rannikkokaupunki parin tunnin matkan päässä Tangierista. Niinpä matkaohjelmaani kiinnittyi Asilah, jonne matkasin yöjunalla heti palattuani Marrakechiin Saharasta. Asilahin jälkeen loput matkasta vietin Marrakechin kuhinassa.

Matka oli kokonaisuudessaan todella onnistunut ja avartava. Tämä oli minulle ensimmäinen kerta sekä Afrikassa  että muslimimaassa. En myöskään ollut aiemmin ollut vapaa-ajanmatkalla kohteessa, jossa näkyy yhtä paljon köyhyyttä.

Mikään aurinkomatka tämä ei varsinaisesti ollut. Yksi päivä taisi olla kokonaan sateeton, mutta toisaalta ei mikään päivä ollut ihan kokonaan sadetta, vaan iltapäivisin yleensä saatiin auringon paistetta. Lämpötila oli suurimmaksi osin noin 20 astetta, tai hieman alle, Atlas-vuorilla toki alhaisempi. Yöt olivat kylmiä, jopa lähellä nollaa astetta.

Näin jälkikäteen kohteiden valinnan olisi voinut toki tehdä paremminkin. Näkemättä jäi niin Fes, Casablanca kuin sinisenä kaupunkina tunnettu Chefchaouenkin. Kaikkia kiinnostavia kohteita ei kahteen viikkoon olisi minun suosimalla rauhallisella tahdilla saanut sovitettua kuitenkaan.

Rannikkokohteen olisin tosin voinut valita fiksummin vähän lähempää Marrakechiä, vaikka Asilah kaunis ja vierailunarvoinen kohde olikin. Marokon pitkät etäisyydet eivät olleet täysin saavuttaneet tajuntaani ja junamatka Marrakechista Asilahiin kesti 9 tuntia. Kiinnostavia merenrantakohteita olisi varmasti löytynyt lähempääkin. Mm. Essaouirasta kuulin paljon positiivista. Mutta tarjosihan pitkä junamatka (siis se päivällä tapahtunut paluumatka Marrakechiin) yhden erilaisen tilaisuuden kohtaamisiin paikallisten kanssa.

Entäs sitten turvallisuus? Miten uskalsin naisena kierrellä näinkin laajasti Marokossa yksin? Tätä minulta on kysytty useamman kerran. Ja tokihan myös itse selvittelin asiaa ennen matkavaraustani ja keskustelin asiasta Marokossa aiemmin matkailleiden tuttujeni kanssa. Matkailijalle Marokko ei ole mitenkään erityisen vaarallinen.

Matkailun turvallisuuspalveluita ja konsultaatiota tarjoava International SOS on viimeisimmässä riskiarviossaan asettanut Marokon samaan Low-kategoriaan turvallisuustilanteen suhteen kuin Espanjan, Ranskan ja suurimman osan EU:ta (Suomi on vieläkin vaarattomammassa insignificant risk -kategoriassa). Tässä kategoriassa arvioidaan maan poliittista turvallisuutta, sosiaalista rauhattomuutta sekä väkivalta- ja pikkurikollisuutta. Suurin riskitekijä matkailijalle Marokossa on liikenneturvallisuus. Suomalaisesta näkökulmasta liikenne onkin kaoottista ja ajolinjat varsin luovia. International SOS onkin luokitellut Marokon liikenneturvallisuudessa High risk -kategoriaan.

Sivujuonteena mainittakoon silmiini osunut Thomson Reuters Foundationin selvitys, joka rankkaa USA:n maailman kymmenen naisille vaarallisimman maan joukkoon, sinne Intian, Afganistanin, Syyrian, Somalian, Saudi-Arabian, Pakistanin, Kongon demokraattinen tasavallan, Yemenin ja Nigerian joukkoon. Tämä selvitys ei toki tarkastele erityisesti matkailijan näkökulmaa. Kukaan ei kuitenkaan kysynyt minulta miten uskallan matkustaa yksin naisena USA:ssa kesän road tripilläni.

Liikenteessä Marokossa sai siis olla tarkkana, ettei kolhinut itseään ohikiitävään autoon tai moottoripyörään tai jäänyt aasin jalkoihin.

Harmittomampia haasteita tuli vastaan yhteisen kielen puuttumisen takia ja kävinkin monia “hyvää päivää - kirvesvartta” -keskustelun alkuja kun tulkitsin vastapuolen sanat ihan väärin vahvan aksentin takia ja siksi vastasin ihan eri kysymykseen kuin mikä minulle esitettiin. Ranskankielen taitoiset pärjäävät Marokossa mainiosti. Kannattaa siis kerrata edes alkeet. Omaisuudestaan piti tietenkin pitää tarkkaa huolta taskuvarkaiden varalta, varsinkin Marrakechin ruuhkissa ja innokkaiden kauppiaiden ja tavallisten kadunmiestenkin keskustelunaloituksia sai torjua ja opetella olemaan huomioimatta ja tämä oli välillä hieman turhauttavaa, joskin osasin sitä ennakkoon odottaa. Näihin vastalääkkeenä toimi matkan jatkaminen määrätietoisesti ja napakalla äänensävyllä kieltäytyminen, erityisesti kun sen teki ranskaksi. Mihinkään ahdisteluun en matkallani törmännyt. Ja suurin osa kohtaamistani ihmisistä oli ystävällisiä ja avuliaita ja kohteliaita.

Pientä sekaannusta aiheutti Marokon pari viikkoa aiemmin, yllätten tekemä päätös olla siirtämättä kelloja talviaikaan. Päätös oli kuulemma tehty vain 2 päivää ennen alkuperäistä aikataulua ja aiheuttanut kaaosta lentoaikatauluihin, ihmiset eivät tienneet oikeaa aikaa mennä töihin, kouluun ja niin edelleen ja marraskuun puolivälissäkin joillakin paikkakunnilla osoitettiin mieltä koululaisten puolesta, jotka nyt joutuivat aamuisin kävelemään kouluun pilkkopimeässä kapeaa maantien piennarta pitkin. Minäkin pääsin mm. naljailemaan italialaiselle ystävälleni 45 min myöhästymisestä, hänen luullessaan saapuneensa kerrankin 15 min etuajassa, kun hänen kännykkänsä ei ollut päivittänyt aikaa oikein. Kuulemani mukaan kellonjen siirtelystä luopumisesta ei ole mitenkään pysyvästi päätetty ja vielä tänä talvenakin se saattaa olla vielä edessä.

HeliMarokko8 Comments