Posts tagged Bryssel
Iltaloma Brysselissä

Syyskuun puolivälissä työasiat veivät pariksi päiväksi Brysseliin. En ollut käynytkään kaupungissa sen jälkeen kun reilut neljä vuotta sitten muutin sieltä Helsinkiin.

Brysselissä vastassa oli helleaalto, joten kun työasiat jättivät illat vapaaksi ja hotelli oli mukavasti suosikkialueeni ytimessä, lähellä Place Stéphanieta, pystyi työpäivän jälkeen tavoittamaan lomatunnelman, yhdeksi illaksi kerrallaan. 

Illalla yhdeksältä, kun auringon laskusta oli jo tunti, oli lämpötila vielä 27 astetta, kun kivitalot ja asfaltti hohkasivat koko päivän varastoimaansa auringon lämpöä. Iltaohjelmaksi riitti hyvin kuljeskelu Ixellesin kaduilla, ennen kadunvarsiterassilla nautittua illallista. Jaksan aina vaan ihastella Brysselin vanhoja townhouse-taloja, joukossa on joitakin todellisia art nouveau -helmiä. 

Neljän vuoden tauon jälkeen kaupunki tuntui edelleen tutulta. Yksi asia, mikä oli neljässä vuodessa muuttunut oli kaduilla nykyisin partioivat maastopukuiset sotilaat rynnäkkökivääreineen.  

 

HeliBryssel, ReissutComment
Paluu Punavuoreen
Muutama viikko lomailua Saimaan rannalla takana. Yksi loman aktiviteeteistä oli myös muutto takaisin omaan asuntooni Punavuoreen Helsinkiin. Maanantaina työt jatkuu sitten Suomessa.

End of an era.

Kaksi vuotta olen kierrellyt Eurooppaa mukanani 3-4 laatikollista tavaraa. Aluksi, kun kiertueen ajaksi varastoidut tavarat taas otettiin esiin ja tavaran määrä siis ainakin viisinkertaistui, tuntui että tavaraa on hurjan paljon.


Viimeisten parin päivän aikana olen purkanut laatikoita ja etsinyt tavaroile paikkoja. Ja kyllä niille taitaa sittenkin paikka (ja käyttöäkin) tästä pienestä asunnosta löytyä. Joitakin uusiakin hankintoja kotiin pitänee tehdä.

Eilen, viimeisenä lomapäivänä, kävin vähän kaupungilla kuljeskelemassa. Tutulta näyttää edelleen näillä kulmilla, kahden ja puolen vuoden jälkeenkin.
Eiköhän tämä paluumuuttajan uudelleen kotiutuminen tästä ihan leppoisasti suju. Vähän totuttelua se vielä vaatii. Kadulla omissa ajatuksissani kulkiessani hätkähdän vielä ajoittain kun ympärilläni puhutaankin suomea ja astuessani sisälle johonkin putiikkiin meinaan usein tervehtiä myyjää ranskaksi "Bonjour!". Suomessa kohtaamani iloinen, ystävällinen ja avulias asiakaspalvelu kuitenkin ilahduttaa.

HeliBryssel, HelsinkiComment
Junalla kesälomalle

Viikkositten alkaneen loman aloittajaisiksi lähdin junalla kiertomatkalleEurooppaan.

Reissun ajoitus oli täydellinen sillä Keski-Euroopassa vallnneet viileähköt säät vaihtuivat juuri minun reissuviikolla auringonpaisteeseen ja helteeseen.

Lopullinen matkaohjelma typistyi alunperin kunnianhimoisemmista ideoista kahteen kohteeseen.

Perjantai-iltanahyppäsin junan kyytiin Brysselin Midi-asemalla.

DB:n ICE-juna oli mukava, helteelläkin viileä ja pysyi (suomalaisittain) hyvin aikataulussa.

Ensimmäinen etappi oli Saksan Wiesbadenissa. Viikonlopun ohjelmassa oli muun muassa viinin maistelua Rheingaun viinialueella.

Maailman vanhimman Riesling tilan,

Schloss Johannisbergin

, terassilla kumpuilevia viiniviljelmiä katsellessa tuntui kuin olisi Etelä-Ranskassa.

Saksasta matka jatkui Sveitsiin Zürichiin, joka näytti parhaita puoliaan järven kimmeltäessä auringonpaisteessa.

Zürichin lisäksi ehdin tutustua myös Zürich-järven toisessa päässä sijaitsevaan Rapperswiliin, joka on tunnettu ruusutarhoistaan, sekä Lucerniin, jossa vietettiin kaupunkifestivaaleja.

Torstaina juna vei takaisin Brysseliin, josta matka jatkui heti seuraavana aamuna Suomeen.

HeliBryssel, ReissutComment
Au marché

Brysselissä on eloisa torikulttuuri. Minulla jäi kuitenkin toreihin tutustuminen aika viime tippaan. 

Place Jourdanilla sunnuntai-aamuisin järjestettävän pienen torin läpi olin kyllä muutaman kerran kävellyt matkalla kuntosalille, mutta vasta nyt heinäkuussa olen käynyt toreilla ihan tarkoituksella. Erityisesti kaksi "kuuluisaa" toria halusin käydä katsomassa.

Sunnuntai-aamuisin järjestettävälle suurelle Midi Marketille Gare du Midin kupeeseen suuntasin kaksi viikkoa sitten. Siellä on laajat valikoimat ja notkuvat pöydät hedelmiä, vihanneksia, juustoja, lihoja, mausteita, oliiveja ja saa sieltä halutessaan hankittua myös vaikka uudet kodintekstiilit tai matkalaukut. 

Midi market on valtavan suuri - joidenkin lähteiden mukaan Euroopan suurin - mutta kuitenkin aika perustori.

Midi Marketilla iloisen käyrät kurkut maksoivat 1 eur /kg.

Ilahduttava torikokemus sen sijaan on Place du Chatelainilla keskiviikko-iltapäivinä järjestettävä tori, jolla vihdoin kuluneella viikolla käytiin brysseliläistyneen suomalais-kaverini kanssa parin epäonnistuneen yrityksen jälkeen. Myös Chatelainilta saa vihannekset, juustot, lihat ja muut raaka-aineet maittavan aterian valmistamiseksi kotona. Mutta sen lisäksi Chatelainilla on kojuja, jotka tarjoavat pieniä ruoka-annoksia ja viiniä. 

Italialaistytöt myivät herkullisia piadinoja keltaisesta pakettiautosta Chatelain-torilla.*

Chatelain-tori on auki ilta-kahdeksaan saakka ja siitä onkin muodostunut eräänlainen after work -kohtaamispaikka kaveriporukoille. Mekin törmättiin heti kaverini pariin työkavereiin, joiden seuraan lyöttäydyttiin viiniä juomaan. Pikkuhiljaa joukkoon liittyi myös muita, pääosin brysselin-suomalaisia, mutta myös joku rohkea muunmaalainenkin.

*

Keltaisen piadina-auton

voisinkin lisätä Italia Brysselissä -postauksen listaan...

HeliBrysselComment
Retki rannikolle

Viimeisimpänä minun Must see in Belgium -listalla oli Belgian rannikko ja sen hiekkarannat. 

Eilen tuli vihdoin lähdettyä. Vaikka säästä ei oikein taaskaan aamulla osannut sanoa mihin se kääntyy. Ja Belgiassahan aurinko voi kääntyä sateeksi minä hetkenä hyvänsä, joten riskillä aina mennään...

No, joka tapauksessa, lähdin siis matkaan, hyppäsin Oostendeen vievään junaan ja puolentoista tunnin kuluttua olin meren äärellä. Oostendessä juna nimittäin vie niin lähelle merta kuin lienee mahdollista. 

Heti juna-aseman vieressä kelluivat huviveneet. Rantabulevardille vievän tien varrella oli kalatori sekä merenantimista valmistettuja välipaloja. Keskustan laajalla hiekkarannalla oli vielä vähän väkeä, mutta rantavalvojat olivat valmiudessa.

Belgian rannikolla on mainio joukkoliikenneratkaisu: Rannikkoratikka eli Kusttram. Se kulkee koko matkan niin pitkään kuin Belgian rannikkoa riittää, eli melkein 70 km, De Pannesta Knokke-Heistiin rantaa pitkin pysähtyen kaiken kaikkiaan 70 pysäkillä.

Minä olin ostanut paluujunalipun Knokkesta Brysseliin, joten kierreltyäni vähän Oostendessä hyppäsin ratikkaan ja jatkoin matkaa pohjoiseen kohti Knokkea. 

En ollut miettinyt tarkkaan missä muualla halusin pysähtyä. De Haanin keskusta näytti niin somalta, että siitä tuli seuraava pysähdyspaikka. 

De Haanissa on sievä Belle Epoque -tyylinen keskusta, rauhallinen asuinalue täynnä söpöjä valkotiilisiä, jyrkkäkattoisia omakotitaloja ja leppoisa rannikkokaupungin lomatunnelma. 

Leveällä rantabulevardilla oli tilaa ajella polkuautoilla (joita sai vuokrata) ja hiekkaranta alkoi iltapäivällä täyttyä auringonottajista. 

Huomatkaa myös taiteellinen penkki. Teemasta oli monia variaatioita pitkin rantakatua.

Rannikkokaupunkien lisäksi ratikka kulkee mm. Zeebruggen konttisataman ohi ja pääsee kätevästi myös lähelle luontoa. Minä kävin ihailemassa tätä biitsiä, joka oli vain parin sadan metrin päässä Wenduine Harendijke -nimiseltä pysäkiltä taajamien ulkopuolella.

Tässä kohtaa alkoikin jo väsymys painaa ja Knokkeen päästyäni suuntasin melkein samantien juna-asemalle odottelemaan Brysselin junaa.

Belgiassa heinäkuu on suosituin lomakuukausi ja rannoillakin huomasi että sesonki on alkanut ja ensimmäiset lomanviettäjien joukot ovat saapuneet. 

Sään kanssa kävi lopulta hyvä tuuri tällä retkellä. Sadetta ei näkynyt ja aurinkokaan ei kadonnut pilvien taaksi liian pitkiksi ajoiksi. Lämpötila oli siinä vähän päälle 20 astetta ja mereltä kävi leppeä tuuli. Meriveden lämpötila oli kuulemma 16 astetta. Belgian kesäsää ehkä parhaimmillaan? 

HeliBryssel, RetketComment
Juhannus Luxembourgissa

Tänä vuonna lähdin juhannuksen viettoon Luxembourgiin. Brysselistä junalla hurauttaa sinne kolmessa tunnissa.

Luxembourgissa ei kuitenkaan vietetty tänä viikonloppuna juhannusta vaan Luxembourgin kansallispäivää, joka siis on kesäkuun 23. päivä.

En tiennyt sitä ennakkoon, joten se aiheutti hieman muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiini. Mm. lauantai-aamupäivälle suunniteltu shoppailu-kierros jäi väliin ja tyydyin vaan katselemaan näyteikkunoita. Muuta mukavaa tekemistä kuitenkin löytyi.

Perjantaina tarjosin itselleni erinomaisen herkullisen (joskin kalliin!) lounaan Ravintola Clairefontainessa, joka viimeisimmässä Michelin oppaassa sai yhden tähden. Ruoka oli herkullista, ei ollenkaan liian erikoista ja palvelu eleganttia, mutta ei ollenkaan jäykistelevää (sanoisin suorastaa rentoa). Kaikenkaikkiaan todella onnistunut elämys. Suosittelen kaikille Luxembourgiin menijöille!

(Lopun viikonlopusta ruokailinkin sitten vaatimattomammin...)

Kansallispäivän kunniaksi perjantai-iltana kaupungin keskustassa oli upea, melkein puolituntia kestänyt ilotulitus. 

Olin katsomassa sitä Boulevard Rooseveltillä, jonne oli pakkautunut ehkä noin puolet suur-ruhtinaskunnan asukkaista. Siltä se ainakin tuntui. Se oli muuten erinomainen paikka katsella spektaakkelia, mutta sivuvaikutuksena altistui myös rakettien aiheuttamalle savulle ja päälle sateli rakettien riekaleita ja tuhkaa.

Minun valokuvausvälineillä (eikä siinä tungoksessa ehkä muutenkaan) saanut kuvia, joissa ilotulitteet pääsisivät oikeuksiinsa, mutta tästä alla olevasta kuvasta ehkä välittyy tunnelma tungoksesta sekä rakettien aiheuttamasta savusta.

Lauantaina istuskelin Place d'Armesilla kahvilassa katselemassa ihmisiä, kuuntelin musiikkiesityksiä ja kiertelin ostoskaduilla katselemassa näyteikkunoita. 

Kansallispäivän kunniaksi kauppojen ikkunat oli koristeltu ruhtinasparin (tai –perheen) kuvilla ja Luxemburgin lipuilla.

Iltapäivällä osallistuin turistitoimiston järjestämälle 2,5 tunnin Wenzel-kävelykierrokselle, joka vei hieman eksentrisen oppaan johdolla vanhaan kaupunkiin, laaksossa olevaan kaupunginosaan Grundiin sekä kallioon kaivettuihin linnoitusluoliin (

casemates

), joista Luxembourgia puolustettiin niin menestyksekkäästi, että kaupunkia alettiin kutsumaan ”Pohjolan Gibraltariksi”, koska viholliset eivät onnistuneet sitä valloittamaan.

Kävelykierroksen opas muuten kertoi, että kansallispäivää vietetään Suur-Ruhtinatar Charlotten (1896-1985) syntymäpäivän muistoksi. Charlotte tosin syntyi 23. tammikuuta, mutta kesällä on paljon kivempi juhlia kuin talvella, joten päivää juhlitaan kesäkuussa. Mikä loistava ratkaisu! 

Mitäs jos Suomenkin itsenäisyyspäivää juhlittaisiinkin vaikka 6. kesäkuuta?

Italia Brysselissä
Yksi asia mitä olen usein hämmästellyt Brysselissä on se miten paljon täällä on italialaisia.
Kun istahdan kahvilaan, viereisessä pöydässä rupatellaan italiaksi. Kadulla ohikulkeva porukka puhuu useammin italiaa kuin vaikka paikallisia kieliä. Kun bussissa vieruskaverin puhelin soi, hän vastaa italiaksi.

Tuntuu että kuulen ympärilläni enemmän italiaa kuin ranskaa tai flaamia tai englantia.

Myös palveluita saa täällä sujuvasti italiaksi. Ja sehän minun mieltäni lämmittää. Tässä omat suosikkini:

  • Ihan tässä minun kodin lähellä on italialainen ravintola Le Max, jonka ilmeisesti ranskankielinen belgialainen kokki tarjoutui esittelemään päivän erikoisuuden myös italiaksi (tai sardoksi).
  • Ixellesin kaupunginosassa on italialainen deli, traiteur italien, Antichi Sapori Italiani, josta joskus lauantaisin haen itselleni herkkuruokaa (vaikka hinnat hipovatkin ihan ravintolahintoja...)
  • EU instituutioiden lähellä taas on Piola Libri, italialainen kirjakauppa-kahvila, josta olen hakenut italiankielistä luettavaa ja käynyt myös viihtymässä heidän alkuillan aperitivolla.

Lisäksi televisiosta näkyy Rai1 (vaikkei sieltä usein tulekaan mitään katsomisen arvoista ohjelmaa...).

HeliBrysselComment
Kesäpäivä Bruggessa

Viikonloppuna helle helli Belgiaa. Upean auringonpaisteen innoittamana päätin lähteä lauantaina päiväretkelle Bruggeen, joka sijaitsee Luoteis-Belgiassa, noin tunnin junamatkan päässä Brysselistä.

Kaupungin keskusta on säilynyt keskiaikaisessa muodossaan ja listattu yhdeksi UNESCOn maailmanperintökohteeksi. 1400-luvulla Brugge oli kukoistava satamakaupunki. 

Nykyisin se on Belgian suosituin matkailukohde. Reilun sadantuhannen asukkaan kaupungissa vierailee yli kolme miljoonaa turistia vuodessa. 

Keskusaukiota, Marktia, reunustaa somat talot joiden edustat ovat täynnä kahviloiden ja ravintoloiden terasseja. Aukiolle johtavat kadut ovat täynnä turisteille suunnattuja suklaa- ja pitsikauppoja.

Kaupungin viehättävin osa ovat vanhat kanavat. Turisteille olisi ollut tarjolla sightseeing-kierroksia pienillä veneillä kanavia pitkin. Pienemmillä kanavilla turistipaatti toi mieleen jonkun teemapuiston.

Turisteja oli liikkeellä minun lisäksi paljon muitakin, melkein tungokseen asti. Kaupungin historiallinen arkitehtuuri oli toki näkyvillä, mutta jotenkin tunnelma ei ehkä ollut helteisenä lauantaina ihmispaljoudessa parhaimmillaan... Ehkä kirpeän kuulas syyspäivä toisi kaupungin parhaat puolet paremmin esiin?

HeliBryssel, RetketComment
Pussipuutarha
Parin vuoden takaisten onnistuneiden tölkkiviljelmien innoittamana tänä keväänä tartuin tilaisuuteen kun paikallisessa tavaratalossa näin viljelypusseja eli vedenpitäviä paperipusseja, joissa on valmiina multa ja siemenet - lisää vain vesi.

Ajatus vaikutti minusta vieläkin epäilyttävämmältä kuin ne tölkit, mutta parin euron hinta ei päätä huimannut joten päätin mielenkiinnon vuoksi kokeilla näitäkin.


Ostin persilja- ja basilika-pussit.
Tarjolla olisi ollut tomaattia, chiliä ja muutakin, joiden selvityminen paperipussissa täysikasvuiseksi kasviksi saakka epäilytti todella. Tässä Brysselin asunnossa minulla ei ole parveketta enkä ajatellut tällä kertaa hankkia ruukkuja uudelleenistutusta varten, joten viljelmät pysyvät myös jatkossa ikkunalaudalla alusta loppuun saakka. Yrteillä ehkä on mahdollisuus näissä oloissa selvitä?

Avasin pussit huhtikuun puolivälissä ja asetin ne asunnon aurinkoisimmalle ikkunalaudalle. Sitten kastelin säännöllisesti.


Neljän viikon kuluttua persiljaa oli jo iso pehko ja basilikakin varovasti kurkisteli pussista.
Sitten olin kuitenkin viikon verran poissa ja sinä aikana persilja oli kärsinyt kuivuudesta kovasti ja nuupahtanut. Nyt jännitän selviytyykö se vielä. Basilika sen sijaan ei ollut kuivuudesta moksiskaan ja jatkaa kasvua reippaana.

Pian saan toivottavasti tuoreita yrttejä salaatin joukkoon omalta ikkunalaudalta!
Huhtikuun lauantait
Maaliskuun kesäisten säiden jälkeen huhtikuussa on ollut jopa kylmää ja todella vaihtelevaa säätä. Yhtenä hetkenä paistaa aurinko ja kohta taas sataa. Sadetta on tullut vetenä, räntänä ja lumena.

Kuun alussa olinkin pääsiäisen vietossa Suomessa ja huhtikuun ensimmäisenä lauantaina pääsin mukaan juhlimaan serkun synttäreitä.

Brysseliin palattuani, huhtikuun toinen lauantai vierähti pitkällä Art Nouveau -kävelyretkellä Ixellesissä ja St. Gillesissä. Kävin mm. upeassa Hortan talomuseossa.

Viime viikonloppuna piipahdinkin Wiesbadenissa Saksassa! Japanissa tapaamani saksalainen kaveri kutsui sinne perjantai-illaksi synttärijuhliinsa ja minähän päätin osallistua. Junamatka Brysselistä kesti reilut kolme tuntia. Ja Deutche Bahnin ICE-junalla matkustaminen oli vallan miellyttävä kokemus. Lauantaille jäi aikaa tutustua vähän Wiesbadenin kaupunkiin ennenkuin illalla hyppäsin taas junaan ja suuntasin takaisin Brysseliin. Wiesbaden vehreä kaupunki puolentunnin päässä Frankfurt am Mainista ja siellä on säilynyt hienoja vanhoja taloja ja villoja. Ja wikipediasta opin että Wiesbaden on myös Nico Rosbergin kotikaupunki!

Ensi lauantaina, kuun viimeisenä, tiedossa on keväinen ostosretki Hollannin puolelle Roermondiin.
HeliBryssel, RetketComment