Posts tagged Espanja
Mitä söin Barcelonassa?

Vuoden 2018 ensimmäinen matka suuntautui Barcelonaan pääsiäisviikolla. Koska kaupunki on tuttu, ei ollut paineita kierrellä nähtävyyksiä tai edes erityisemmin tutustua kaupunkiin. Edellisen kerran kävin kaupungissa alle vuosi sitten. Nyt olin vapaa keskittymään suosikkeihini. Matkan teemaksi muodostui tällä kertaa siis ruoka (vaikka kyllä minä muutaman nähtävyydenkin katsoin).

Barcelonassa on monipuolinen ja eläväinen ravintolakulttuuri ja paljon myös kunnianhimoisia ravintoloita, jotka ammentavat espanjalaisen ruokakulttuurin perinteistä modernilla otteella ja toisaalta myös kansainvälisiä makuja tarjoavia ruokapaikkoja. Tein poikkeuksellisen paljon ennakkotutkimusta ravintoloista ja strategiakseni valitsin panostaa aamiaisiin ja illallisiin. Lounasaikaan voisin napata jotain spontaanimmin nälän yllättäessä. 

Tässä ruokapäiväkirjani keskiviikko-illasta lauantai-iltapäivään kestäneeltä Barcelonan visiitiltäni.

 

p.s. Kaikki ruokapaikat olivat vähintään OK, mikään ei ollut huono. Voisin siis suositella kaikkia. Muutama paikka oli kuitenkin ylitse muiden, niin ruoan, hinta-laatusuhteen, henkilökunnan kuin tunnelmankin osalta ja niiden kohdalle olen kirjoittanut niiden olevan omia suosikkejani.

 

Keskiviikko

Bar Cañete - Oma suosikkini!

Suuntasin Bar Cañeteen suoraan lentokentältä keskiviikkona ja saavuin perille noin klo 17:30. Saapuessani ravintolassa oli vain muutama asiakas, mutta klo 18 maissa asiakkaita alkoi valua lisää. Varsinaisiin ruoka-aikoihin lienee turvallisinta tehdä varaus.

Istuin baaritiskin ääreen, jossa pystyin seuraamaan tarjoilijoita ja kokkeja. Henkilökunta oli ripeää ja hyväntuulista ja vaikutti viihtyvän keskenään ja nauttivan työstään. Ravintolan tyyli oli hyvin perinteikäs, mutta silti nykyaikainen. Ruoka oli laadukasta ja ravintolan hinta-laatu-suhde oli mielestäni mainio.

  • Katalonialaista tomaattikastikkeella maustettua paahdettua leipää
  • Hummeri-kroketti
  • Paistettuja artisokkia
  • Kalmari-voileipä
  • Hunajalla maustettua paistettua munakoisoa
  • Lasi valkoviiniä D.O. Rios Baixas
  • Tiramisu

 

Torstai

Brunch & Cake

Ensimmäiselle aamupalalle suuntasin Brunch&Cake-ketjun Roselló-kadulla sijaitsevaan kahvilaan. Noin klo 10 paikka oli lähes täynnä ja asiakaskunta muodostui turisteista (olihan toki arkipäivä, joten paikallisten puute selittynee osittain ajankohdalla).

  • Appelsiinimehu
  • Cafe latte
  • Ricotta-kaurapannarit hedelmien kera (Pannariannos niin iso ja tuhti, että jaksoin syödä puolet)

 

Club del Gourmet el Corte Ingles

Klo 13:40 välipalan tarve iski kierrellessäni El Corte Ingles -tavaratalossa Placa Catalunyan laidalla. Suuntasin tavaratalon kellarikerrokseen, jossa päätin istahtaa gourmet-kulmauksen tapastiskin ääreen.  

  • Coca cola zero
  • Tonnikalalla ja oliivilla päällystetty tapasleipäpala

 

Pyreneum

Klo 15 kuljeskellessani Gracian kaupunginosassa keväinen ilma herätti jäätelönhimon. 

  • Pistaasijäätelöpirtelö

 

Bobby Gin

Klo 21:30 tämän ravintolan valitsi nälkä puolestani. Olin palaamassa Mont Juïcin Magic Fountain -näytöksestä ja suuntaamassa tapas-illalliselle La Pepitaan. Ravintola oli kuitenkin täynnä eikä tunnelmaltaan sopinut fiiliksiini, joten en jäänyt odottelemaan vaan päätin suunnata jonnekin muualle. Nopealla googlauksella valikoitunut varasuunnitelma oli kuitenkin muutaman minuutin liian kaukana ja Bobby Ginin kohdalla nälkä ei suostunut enää jatkamaan. Bobby Gin on gin-baari/ gastropub. Paikka on viihtyisä ja toimii varmasti paremmin cocktail-baarina. Heillä on myös hyvä alkoholittomien cocktailien lista. Söin kolmea erilaista tapasta, jotka oli ihan okei, mutta ei nyt mitään erityisiäkään... 

  • Patatas Bravas
  • Lohta ja avokadoa
  • Mini-arepas
  • Alkoholiton cocktail

 

Gelatology

Klo 22:15 matkalla illalliselta majapaikkaani poikkesin vielä jälkkärijäätelölle. 

  • Pieni kuppi: Dulce de leche & salted caramel

 

Perjantai

Cafe Camelia

Gracian kaupunginosassa sijaitseva Cafe Camelia on sievästi sisustettu kasvisruokaravintola/ -kahvila. Viikonloppuisin siellä tarjoillaan brunssiannoksia (arkiaamuisin yksinkertaisempia aamupala-annoksia). Klo 11:15 pitkäperjantaina kahvilassa oli rauhallista ja asiakkaina espanjalaisia. 

  • Cafe con leche
  • Appelsiinimehu
  • Munakokkelipaahtoleivät

 

Tantarantana

Klo 14:15 lähdettyäni Picasso-museolta kuljeskelemaan päämäärättömästi, huomasin aukiolla goottilaisessa kaupunginosassa viehättävän terassin ja totesin, että on aika pienelle välipalalle. Terassilla tosin ei ollut tilaa, joten istuuduin pienen baarin sisätilaan ja söin perustason tapaksia nälkääni.

  • Marinoituja oliiveja
  • Friteerattuja mustelkaloja
  • Coca cola zero

 

Suculent - Oma suosikkini!

Olin varannut Rambla Ravalilla sijaitsevaan Suculentiin pöydän perjantaille klo 20:30. Ravintolassa tehdään perinteisiä espanjalaisia ruokalajeja moderneilla tekniikoilla ja paikan erikoisuutena ovat kastikkeet ja liemet. Ne olivatkin niin herkullisia, että en malttanut olla pyyhkimättä kastikkeiden rippeitä lautaselta leipäpaloilla. 

Varausta tehdessä piti varata yksi viidestä menu-vaihtoehdosta ja minä valitsin lyhyimmän Menu M:n. Saapuessani ravintolaan olisin kuitenkin ilmeisesti voinut vielä vaihtaa menua ja näin myös joidenkin asiakkaiden valitsevan annoksia a la carte -listalta. Ravintolalla on myös tunnelmallinen cocktail-baari samassa korttelissa.

  • Tervetulo-cocktail (Lustau Oloroso -viini, vermutti ja appelsiinbitter)
  • Veriappelsiinigeeliä ja oliiveja
  • Sardelli
  • Hummeri-kroketti
  • Katkarapu-avocado-ceviche (todella herkullinen sitrusliemi!)
  • Jotain sillintyyppistä kalaa ja valkosipulikastike
  • Herneitä ja seepia-tartar
  • Keihäsrausku (yksi parhaimmista kala-annoksista mitä olen syönyt)
  • Paprikamaustettua ankeriasta
  • Suklaamoussekakku

 

Lauantai 

Caravelle - Oma suosikkini!

Klo 11 kahvilan edessä oli vähän jonoa, mutta baaritiskillä oli sopivasti tilaa yhdelle - eli minulle. Aamupäivän brunssilista on herkullinen ja monipuolinen. Ricottapannarit olivat keveän kuohkeat ja parhaat pannarit mitä olen ikinä syönyt. Myöhemmin päivällä tarjolla olisi myös burgereita ja tacoja. Tämä on tyylipuhdas hipsteripaikka parrakkainen baristoineen ja mikropanimoineen. Palvelu oli sujuvaa ja henkilökunta sydämellistä. Hintatasoltaan hieman kalliimpi kuin muut kokeilemani brunssipaikat.

  • Cafe con leche x2
  • Appelsiinimehu
  • Ricottapannarit

 

Pasteleria Mauri

Klo 14, ennen kuin oli aika lähteä junalla pois kaupungista, pidin pienen tauon perinteikkäässä leivoskaupassa.

  • Kaksi quiche-tyyppistä minipiirasta (juusto ja sieni)
  • Kaksi kreemitäytteistä minimunkkia
  • Coca-cola zero x2

 

Bonus

Castell Peralada Restaurante

Barcelonassa viettyjen päivien jälkeen suuntasin lauantai-iltapäivänä tunnin matkan päähän Barcelonan pohjoispuolelle viettämään pääsiäistä ystävien kanssa vuokraamallamme huvilalla. Pääsiäissunnuntaina suuntasimme Peraladan kylään lounaalle Michelin-tähditettyyn Castell Peraladan ravintolaan. Ravintolan miljöö linnassa on kaunis ja tila upeasti restauroitu. Viinit olivat luonnollisesti Pereladan omaa tuotantoa. 

Tämä on erinomainen paikka kun etsit jotain juhlavampaa ravintolaa!

Menu degustation (sekä viinimenu):

Tapakset: Turskaa ja ratatouillea, sinihomejuusto-päärynä-keksi, mustekalan musteella värjättyä riisivaahtoa ja herneitä, tonnikalaa, hanhenmaksaleivos, Paul Bocusen inspiroima keitto kevätkasviksista, paistettua makrillia

Pääruoat: Parsaa ja paistettua munaa, papu-hernesalaatti ja mustekalaa, merikrotti-tournedos ja maissiankkaa

Valikoima eurooppalaisia juustoja (huikea valikoima erinomaisia juustoja!)

Jälkiruoat: Raparperi-mansikkakeitto jogurtti- ja ruusujäätelön kanssa, suklaakakkua viideltä mantereelta, petit fours

 

 
Barcelonan alkukesä

Kesäkuun alussa minulla oli tilaisuus kokeilla matkailun saralla jotain uutta. Olen tottunut matkustamaan yksin, ellen sitten matkusta vierailulle ystävien luokse. Tällä kertaa kuitenkin lähdin matkaan teinin kanssa: matkaseuranani 13-vuotias siskontyttöni, kohteena Barcelona. Kaupunki ei ollut meille kummallekaan upouusi. Minä olin aiemmin viettänyt Barcelonassa yhden viikonlopun ja siskontyttökin yhden iltapäivän.

Matkaseuralaiseni missiona oli nähdä Camp Nou -stadion, mutta muuten matkaohjelma pidettiin ennakkoon avoimena. Vähän minua etukäteen jännitti miten preferenssimme lopulta sopivat yhteen ja miten sopeudun huomioimaan lapsen halut ja tarpeet. Lopulta reissu meni kuitenkin oikein mainiosti, molempien mielestä, ja sain jopa sovellettua tyypillistä kaupunkiloman kaavaani: Väljä, joustava aikataulu, päivään yksi "pääaktiviteetti" joko aamu- tai iltapäivälle ja päivän toinen puolikas vapaata kuljeskelua. Siihen väliin päivälepo ja sopivasti juoma- ja ruokataukoja päivänmittaan.

Aikaa meillä oli kaksi kokonaista päivää. Heti ensimmäisenä aamupäivänä ohjelmassa oli Camp Nou Experience ja iltapäivällä kuljeskelua Ramblalla ja goottilaisessa kaupungin osassa. Toisena päivänä suuntasimme aamupäivällä El Bornin ja Barcelonetan kautta rannalle kahlaamaan Välimeressä ja iltapäivälle saimme buukattua liput Park Güelliin*, josta kävelimme Gràcian kaupunginosan kautta hotellille Eixampleen.

Ruoka- ja juomahuolto on Espanjassa helppoa, kun ravitsemusliikkeitä viihtyisine terasseineen on vähintään yksi joka korttelissa ja juomien lisäksi tarjolla on pieniä suolapaloja. Kaikki syömämme ruoka oli hyvää, vaikkei mitään suuria makuelämyksiä tällä matkalla saatu, saati etsittykään. Tällä matkalla ruokapaikat valikoituivat pääasiassa kätevän sijainnin perusteella. Helsingin hintoihin tottuneelle, jopa turistikortteleissa Barcelonan hinnat tuntuivat kohtalaisilta.

Sääkin oli lopulta juuri sopiva. Ensimmäisenä päivänä uhkaillut sade jäi vain pieneksi ripotteluksi. Toisena päivänä aurinko paistoi, mutta tuulen vire piti huolen ettei tullut liian kuuma. Uimarannalla oli paljon auringonpalvojia ja uimareita, mutta minulle olisi ollut liian viileää mennä mereen uimaan. Iltapäivällä kuitenkin pulahdus hotellin uima-altaseen oli ihanan virkistävää.

Kävelimme molempina päivinä yli 10 kilometriä, ja bussillakin ajeltiin, ja nähtiin siis aika hyvä katsaus Barcelonan erilaisiin kaupunginosiin ja historiallisiin kerroksiin. Ramblalla ja goottilaisessa kaupunginosassa pitää varautua turistilaumoihin ja turisteille suunnattuihin myymälöihin. Hotelli 1898:n kattoterassi tarjoaa paikan rauhalliselle hengähdystauolle ja hienot näköalat Ramblan hälinän yläpuolella. Rakastan kauppahalleja ja olin merkannut muistiin historiallisen La Boquerian kauppahallin, mutta iltapäivällä osa kojuista oli kiinni ja turisteja parveili silti sisäänkäynnillä ruuhkaksi asti. Tuotevalikoimakin oli enemmän matkailijoille suunnattu (jäätelöä, karkkia ja kuivattuja hedelmiä välipalaksi, pieniä öljypulloja ja mausterasioita kotiinviemisiksi).

Ciutat Vellan itäosasasta, Via Laietanan toiseltapuolelta Santa Caterinasta ja etelämpää Barcelonetasta sen sijaan löytyi kauppahallit, joissa valikoima oli perinteisempi kattaus juustoja, lihaa, hedelmiä ja vihanneksia ja asiakkaina runsaasti paikallisia, ainakin päätelleen asiakkaiden ja kauppiaiden tuttavallisesta jutustelusta. Tunnelmaltaan suosikkini Barcelonassa on Gràcian kaupunginosa. Nautin sen rauhallisesta, kylämäisestä tunnelmasta, viihtyisistä aukioista ja matalien talojen reunustamista kaduista, joiden varrella on runsaasti pieniä putiikkeja ja kahviloita. 

Barcelonan boheemi tunnelma ei pettänyt tälläkään kertaa.

Ja myös matkaseuran mukaan ottamista voisin harkita myös jatkossa.

 

*Park Güell on nykyisin siis maksullinen ja vierailijoiden määrä per tunti on rajoitettu, joten lippu kannattaa varata ennakkoon netistä.

HeliEspanja Comments
Retkiä Kataloniassa

Nyt kun kesäkuulle on varattu matka siskontytön kanssa muutamaksi päiväksi Barcelonaan, ajauduin muistelemaan toissakesäistä lomamatkaa samalle suunnalle, Katalonian Costa Dauradalle. Olimme matkalla kokoonpanolla, jossa oli 5 aikuista ja 5 lasta ja majoituimme Reuksen liepeiltä vuokrattuun huvilaan.  

Viikossa ehti kokea monenlaista aktiviteettia: Lapset pääsivät PortAventuran huvipuistoon, viininjanoiset aikuiset pääsivät viinitilalle, porukan sporttiset löysivät pyörävuokraamon ja polkivat yhden helteisen päivän vuoren rinteillä kiemurtelevilla teillä ja merihenkiset pääsivät välimeren aalloille. Ja talon uima-altaallakin ehti viettää runsaasti aikaa.

Viinitilavierailusta oli puhuttu jo ennen matkaa, mutta tutkimustyö oli jäänyt vajaaksi ja paikalliseen turistitoimistoon menokin vaikutti liian aikaa vievältä. Niinpä neljän aikuisen porukka suuntasi lopulta kohti Sant Sadurní d'Anoiaa, Cava-alueen sydäntä, hieman hatarin suunnitelmin. Tuuri-matkailijoiden onneksi alue on hyvin viitoitettu ja päädyimme sujuvasti Codorniun tilan pihaan ja ehdimme sattumalta juuri ja juuri mukaan englannin kieliselle opaskierrokselle. 

Ryhmän koko kierroksella oli ehkä parikymentä, alkuun esitettin joku video (tähän emme ehtineet mukaan), sitten istuttiin mini-junan kyytiin ja ajeltiin tiluksia katsomaan, tämän jälkeen tilan museossa opas kertoi historiasta ja cavan perinteisestä valmistuksesta ja sitten juna vei meidät niihin tunneleihin, joissa cava kypsytellään ja joista cava saanut nimensä. Lopuksi saatiin maistettavaksi kahta laatua cavaa. Eikä suinkaan mitään pikkumaistiaistilkkoja, vaan kunnon lasilliset molempia! Kierroksen päätteeksi vierailijat ohjattiin viinimyymälän kautta ulos.  

Kierros oli siis varsin "teollistettu", saman kaavan mukaan ehkä useamman kerran päivässä toteutettu. Ei siis suinkaan mitään henkilökohtaista kontaktia viljelijään tai muuta persoonallista tatsia. Mutta jos sellaista ehdottomasti kaipaa, kannattaa mennä jollekin pien-tilalle.  Codorniu on vanhin ja nykyisin toiseksi suurin cavan tuottaja, joten ymmärrettävästi perhetilameininkiä ei täältä löydy. Kierros oli kuitenkin meidän porukan mielestä tosi kivasti toteutettu, informatiivinen ja mielenkiintoinen, valotti sekä tilan historiaa että nykyisyyttä ja meille viineihin perehtymättömille ehdottomasti ajan ja lipun hinnan arvoinen (muistaakseni 12 eur). Jos autoa ei ole käytössä, on Codorniun tilalle mahdollista päästä myös bussikyydillä Barcelonasta.

Veneretkiä oli Cambrilsin satamassa tarjolla useampikin vaihtoehto ja konseptina meidän valitsemalla katamaraaniristeilyllä oli noin tunti purjehdusta Cambrilsin ja Saloun editse rauhalliseen lahden poukamaan, jonne ankkuroimme pitämään uinti- ja lounastaukoa noin tunniksi ja sitten purjehdimme takaisin lähtösatamaan. Vähänkään aiemmin purjehtineille retki ei ehkä ole erityinen purjehduselämys ja suomalaiselle luonteenlaadulle vene oli ehkä hieman liian täynnä muita (englantilaisia) turisteja eikä lounas ollut mikään kulinaarinen elämys. Mutta onhan se aina mukavaa tuntea merituuli hiuksissa ja kuulla aaltojen kohina veneen kylkeä vasten. Katamaraanilla purhehtiminen oli meille uusi kokemus ja kokonaisuudessaa mukava lisä muihin loma-aktiviteetteihin, joten retkestä jäi positiivinen fiilis.

Tähän videoon editoin hieman tunnelmapaloja retkiltä: 

HeliEspanja, VideoComment
Loma Baskimaassa

Terveisiä Baskimaasta! Kävin siellä viime viikolla pidennetyn viikonlopun verran rentouttavalla kevätlomalla.

Lensin torstaina aamupäivällä Bilbaoon. Täältä Brysselistä sinne pääse kätevästi suoralla lennolla vajaassa kahdessa tunnissa.

Lentokentältä hyppäsin paikallisbussiin joka vei minut Guggenheimin kulmille. Ilma oli harmaa ja sateinen, mutta sillä aikaa kun kiertelin museota taivas kirkastui. Guggenheimissa minua kiinnosti eniten se itse rakennus joka olikin vaikuttava. 

Guggenheimin jälkeen kävelin kaupungin läpi bussiasemalle ja sieltä bussilla Donostiaan eli San Sebastianiin. Ehdin perille juuri sopivasti ihailemaan auringon laskua ja Atlantin aaltoja surffaajien suosimalla Zurriolan hiekkarannalla.

Yövyin ihanassa Villa Sorossa hieman keskustan ulkopuolella, mutta hotellilta sai polkupyöriä lainaan ja aurinkoisessa ilmassa oli mukava pyöräillä rantakatuja pitkin keskustaan.

Baskimaa on kuuluista ruokakulttuuristaan. San Sebastianissa on kolme ravintolaa jotka ovat saaneet kolme Michelin tähteä ja pintxoista (eli tapaksista) on baskimaassa kehitetty taidemuoto.

Ruokakulttuuriin tutustuakseni olin varannut perjantaille San Sebastian Foodin järjestämän puolen päivän baskiruoan kokkauskurssin, mutta se valitettavasti peruuntui, koska olin ainoa ilmoittautunut. Se harmitti, mutta tilalle järjestyi muutaman tunnin gastronominen kävelykierros vanhassa kaupungissa asiantuntevan paikallisen oppaan kanssa. Kierroksen aikana pääsin maistamaan paikallisia erikoisuuksia torilla ja herkkukaupoissa ja lopuksi lounaalle paikalliseen lounasravintolaan.

Lauantaina pyöräilin aamupäivän mm. rantabulevardia pitkin ja sitten funicularilla Monte Igeldolle ihailemaan maisemaa. Upea ilma oli houkutellut rantabulevardille turisteja ja paikallisia ruuhkaksi asti.

San Sebastian on kaunis ja siisti kaupunki ja aaltojen tuijottelu merenrannassa oli minulle mieluista ajanvietettä. Minulla taisi vähän kasvot palaa. Ainakin illalla otsan ja nenän iho punoitti.

Lauantai-iltana osallistuin opastetulle kierrokselle vanhankaupungin Pintxos-baareihin. Tällä kertaa seurana oli paikallisen oppaan lisäksi 3 amerikkalaista tyttöä.

Kierros vei meidät kuuteen eri baariin, joissa saimme maistella kunkin baarin erikoisuuksia ja paikallisia viinejä.

Jokainen baari oli tunnelmaltaa erilainen ja oli erikoistunut eri tyyppisiin pintxoihin. Perinteisemmissä paikoissa baaritiski oli täynnä tarjottimia täynnä erilaisia suupaloja. Yksi baari oli tunnelmataan varsin kansaomainen, jossa lautasliinat ja simpukan kuoret heitettiin huolettomasti lattialle. Joissakin paikoissa kaikki pintxot valmistettiin keittiössä vasta tilauksen tultua ja ne olivatkin kuin pieniä gourmet-annoksia. Jokaisen baarin tiskillä oli tungosta ja itsekseen kierrellessä olisi ollut tosi vaikeaa tietää mitä kannattaa tilata.

Sunnuntaina oli sitten aika suunnata Bilbaon lentokentälle ja takaisin Brysseliin. Ilmakin oli sopivasti pilvistynyt kuin korostamaan sitä että loma on nyt loppu.

Muutaman päivän aurinkoinen miniloma oli rentouttava, mutta Baskimaassa olisi ollut nähtävää ja koettavaa pidemmällekin reissulle.

Juhannus Barcelonassa

Tiedättekö mitä? Espanjassakin juhlitaan Juhannusta!

San Juanin juhla merkitsee kesän alkamista ja sen juhlistamistavat vaihtelevat alueittain. Barcelonan seudulla, kuulemma, perinteisiin kuuluu ilotulitukset ja kokkojen polttaminen rannoilla kesäkuun 23. päivä (joka osui tänä vuonna torstaille).

Minulla tuo paikallisen kulttuurin tuntemus on kuitenkin se verran hataraa, että tämän Juhannus-perinneasiankin sain tietooni vasta viime viikolla. Olin järjestänyt itselleni viikonloppumatkan Barcelonaan suomalaisten vapaapäivien mukaan.

Matkustin siis Barcelonaan perjantai-aamuna ja palasin takaisin Madridiin sunnuntaina iltapäivällä. Myöhästyin siis yhden päivän kokkojen polttelusta.

Alun perin olisin halunnut mennä supernopealla AVE-luotijunalla, mutta kustannus syistä päädyin sitten lentämään.

Sää Barcelonassa oli puolipilvistä ja/tai aurinkoista. Mereltä kävi viilentävä tuuli. Lämpötilakin jäi kaupunkikierroksia ajatellen miellyttävästi vajaaseen 30 asteeseen. Vertailun vuoksi mainittakoon että Madridissa on viime päivät ollut jopa yli 40 astetta. Muy caluroso.

Perjantaina kiertelin ihailemassa Gaudin teoksia. Näin Casa Milon, Sagrada Familian ja Parc Güellin.

Lauantaina kiertelin vähän kaupoilla ja suuntasin sitten meren rantaan Barcelonetaan. Upea hiekkaranta oli täynnä ihmisiä ottamassa aurinkoa pulikoimassa vedessä. Minä vain vähän kahlailin rantavedessä. (Ja täytyy sanoa että se merituuli tosiaan viilensi sen verran ettei minun olisi edes tehnyt mieli uimaan.)

Rannalta matkustin kaapelivaunulla Barcelonan sataman yli Montjuïcille maisemia ihailemaan, mutta sitten iskikin jo väsymys ja piti mennä hotellille lepäämään.

Varaamani hotelli olikin oikein miellyttävä kokemus. Hotelli Astoria viehättävällä Eixamplen alueella, jonka ympäristössä paljon kahviloita ja ravintoloita ja Rambla di Catalunya ja Passeig de Gracia ihan kulman takana. Casa Milon luo kävelee varmaan 5 minuutissa.

Huone oli tyylikäs ja siisti. Äänieristystäkin huoneissa normi-hotellia enemmän. Hotellin katolla oli pieni terassi ja uima-allas.

Lauantai-iltana menin syömään Al Punt –ravintolaan, jota yksi italialainen koulukaverini oli suositellut. Ja hyvän suosituksen olikin antanut. Ravintola oli rennon kotoisa ja ruoka oli hyvää, sellaista yksinkertaista ja tuoreista raaka-aineista tehtyä.

Laitan siis suosituksen ehdottomasti eteenpäin muille Barcelonaan matkaaville:

Ravintola Al Punt, Gracian kaupunginosassa (distrito de Gracia, c/ Encarnacio 56).

Ravintolakokemus oli tällä kertaa kuitenkin varsin omalaatuinen. Olin nimittäin ravintolan ainoa asiakas koko ateriointini ajan.

Tiesin kyllä, että klo 21 oli paikallisille vielä liian aikainen illallisaika, mutta luulin, että joku muukin asiakas olisi ehtinyt paikalle ennen kuin lähdin. Klo 22, kun olin 3 ruokalajiani syönyt ja lähdin kylläisenä hotellia kohti, ei muita asiakkaita kuitenkaan ollut saapunut.

Ainakin palvelu pelasi, kun sitä salihenkilökuntaakin oli siinä pyörimässä kolmen ihmisen verran. Vähän ehkä olisin kaivannut pitempiä välejä annosten välille, koska nyt sieltä keittiöstä pukkasi heti uutta annosta kun edellinen oli syöty. Eipä niillä keittiössä tietysti muutakaan tekemistä ollut…

Sunnuntaina ei sitten paljon ehtinytkään. Rauhassa aamupalaa ja sitten lentokenttää kohti.

Mukava kaupunki ja mukava reissu, mutta paljon jäi vielä nähtävää seuraavaa kertaa varten.