Posts tagged Ruoka ja juoma
Oregonin viinejä maistelemassa

Suunnitellessani kesän automatkaa Oregonin rannikolla, yllätyin hieman kun internetin syövereissä vastaani tuli artikkeli Oregonin Willamette-laakson viinitiloista. En ollut tullut ajatelleeksikaan, että Oregonissa olisi oma viinialueensa!

Olin ajatellut viinitilaverailua yhdeksi aktiviiteetiksi matkan myöhemmässä vaiheessa Kaliforniassa, mutta hetkessä muutin mieltäni ja halusin ehdottomasti tutustua tähän (ainakin itselleni) tuntemattomampaan viinialueeseen. Siksi matkaani tuli heti alkumatkalla mutka sisämaahan päin rannikkomaantieltä.

Oregonin viiniteollisuus on vasta varsin nuori. 1960-luvulla kuusi Kaliforniassa viininviljelyä ja -tuotantoa opiskellutta tuottajaa totesivat Oregonin Willamette-laakson ilmaston ja maaperän sopivan erinomaisesti Pinot Noirin tuotantoon ja päättyvät ryhtyä tuumasta toimeen. 

Tuottajien kesken vallitsi yhteisymmärrys siitä, että olisi koko alkutekijöissään olevan viinialueen etu, että he toimisivat yhteistyössä toisiaan tukien ja auttaen. He päättivät myös panostaa laatuun määrän kustannuksella, sillä keskivertoviineillä olisi vaikeaa kilpailla tunnetumpien viinialueiden viinien kanssa. Alueen Pinot Noirit ovatkin menestyneet erinomaisesti kansainvälisissäkin viinivertailuissa. Willamette Valley viininviljelyalue nimettiin vuonna 1984 ja nykyisin alueella on jo yli 700 viinintuottajaa. 

Vaikka tuottajien määrä on kasvanut, vallitsee tuottajien kesken kuulemma edelleen hyvin toverillinen ilmapiiri. Turistin näkökulmasta alueella oli hyvällä tavalla kotikutoinen fiilis vailla snobbailua.

Minä päätin tutustua lähemmin Rex Hillin tuotantoon ja viineihin. Rex Hill on 1980-luvun alussa perustettu perheomisteinen viinin tuottaja. Yrityksen filosofiana on tuottaa pienehköjä määriä korkeatasoisia viinejä yhdistäen perinteistä käsityötä modernimpiin viinituotantomenetelmiin. Kaikki rypäleet kasvatetaan biodynaamisiin menetelmin ja kerätään ja lajitellaan käsin Willamette-laakson alueelta.

Olen aina ollut enemmän valkoviinin ystävä, joten yllätyinkin miten hyvältä Rex Hillin Sunny Mountain Vineyard Pinot makunystyröilläni maistui. 

Majoituin kahdeksi yöksi suloiseen airbnb-huoneeseen McMinnvillessä, joka sijaitsee aivan viinialueen sydämessä. Kaupungissa on soma vanhanajan keskusta, jossa monilla viinintuottajilla on omat tasting roominsa. Nämä viinibaarit ovatkin helppo tapa maistella useampien tuottajien viinejä, koska auton voi jättää parkkiin ja baarista toiseen voi kävellä ilman huolta siitä, että jonkun pitäisi pysyä ajokunnossa.

Viinitiloilla vierailussa ja maaseudulla viininviljelmien keskellä ajamisessa on tietysti oma erityinen viehätyksensä. Onneksi viinitilakierrosten järjestäjiä alueella on useampia. Aika hauskalta näytti esimerkiksi Hippie Sip Tour, joka kiidättää vierailijat viinitilalta toiselle 60-luvun hippipakulla.

 

 

 

Helsingin uudet kattoterassit
palace helsinki 01.jpg

Ihanaa! Helsinkiin on avattu lisää kattobaareja! Ja terassikelit saapuivat jo toukokuussa tarjoten oivalliset olosuhteet selvittää, ovatko nämä uudet terassit mistään kotoisin. 

Viime kesäinen kattoterassivertailu saa siis jatkoa. Tällä kertaa arvioitavana Palacen terassi ja Màs Rooftop bar.

Testivierailut toteutettu toukokuussa 2018.

 

  • Palace - Klassikkoravintola Etelärannassa, joka kuitenkin suljettiin vuonna 2016 remontin takia. Uudistunut ravintola avattiin loppuvuodesta 2017 ja keväällä 2018 aukesi myös terassi, jolta näkymät Kauppatorille, Eteläsatamaan ja Katajanokalle. Palacen terassi siis uusi, mutta kuitenkin vanha klassikko.

Remontin jäljiltä sisätilat on sisustettu elegantisti ja laadukkaasti design-klassikoilla. Henkilökunta oli ammattitaitoista ja avuliasta ja yhtä tyylikästä kuin ravintolan sisustuskin. Asiakasta tervehdittiin ja opastettiin ystävällisesti jo alaovella ja palvelu pelaa ripeästi pöytään. Vaikutuksen tekivät myös upeasti entisöidyt tiikkipaneloidut hissit! 

Ravintolan menu on kunnianhimoinen ja se näkyy myös hinnoissa. Drinkkibaari ja terassi sopii kuitenkin tavallisenkin palkansaajan satunnaiseen after work -tuokioon.

Terassi on kapea ja pelkistetty. Toukokuussa siellä oli vain muutama pöytä, sillä osa terassista oli poissa käytöstä ilmeisesti rakennustöiden takia (ja rajattu melko arkisilla työmaa-aidoilla). Isommille porukoille tämä terassi ei siis sovi. Iltapäivällä terassi jää varjoon ja on altis mereltä käyvälle tuulelle. Mutta sisätiloissa oleva baari-lounge näytti niin viihtyisältä, että sinne ei ole sääli siirtyä jos tulee vilu. Upeista näkymistä pääsee nauttimaan sisätiloistakin. Baarimestarin suosittelema Blossom-cocktail oli hedelmäisen raikas.

Cocktailit 14,5 eur. Muitakin juomia tarjolla sekä kivaa pikkusyötävää bar menulla.


  • Màs Rooftop bar - Scandic Simonkentän uusi kattobaari avautui toukokuun alussa hotellin 8. kerrokseen. Barissa on lasiseinäinen sisätila ja muutamilla rapuilla saavutettavat kaksi terassia (joista alemmalla, Narinkkatorin puoleisella terassilla saa tupakoida). Terassit on katettu vaalein lasikattein, jotka suojaavat pieneltä sadekuurolta, mutta eivät luo liian suljettua fiilistä. Sisustus on viihtyisä, tummansävyiset tuolit ja sohvat ovat mukavia istua ja yleisilme on raikas. Viherkasveja ehkä itse vielä lisäisin.

Näkymät ovat mainiot. Narinkkatorin yli jopa Töölonlahdelle. Näkösällä ovat myös tuomiokirkko ja Hotelli Torni ja kauniit kattonäkymät. Merelle näköalat eivät kuitenkaan ulotu.

Tilaukset ja maksut suoritetaan sisällä tiskiltä. Juomia on saatavilla monipuolisesti ja lisäksi tarjolla on sipsejä, pähkinöitä ja yksikertaisia tapasannoksia muovikelmuun käärittynä. Valitsemani alkoholiton cocktail oli omaan makuuni hieman liian mehuisa. 

Alkoholiton cocktail 6 eur. Oluet 7,5-8,2 eur. Tapas-annokset 4 eur.

 

Ja tokihan nämä terassit piti pisteyttää kolmessa eri kategoriassa asteikolla 1-5 viime kesän tapaan, jolloin kohteina olivat Bar Con, Atelje Bar, Loiste ja Stockmann Roof. Alla olevassa taulukossa päivitetty yhteenveto*: 

helsingin kattobaarit 2018.JPG

Kuinka ollakkaan: Uudet terassit pärjäsivät vertailussa mainiosti valloittaen kärkisijat. Parhaimmat näkymät on kiistatta Ateljee Barilla, Màs on onnistunut luomaan viihtyisän tunnelman terassilleen, parasta palvelua tarjosi Palace vieden myös kokonaisarvosanoissa Helsingin parhaan kattoterassin paikan. Palace olisi saanut vieläkin korkeammat pisteet, jos viihtyisyydessä olisi huomioitu myös sisätilat. 

Koska kesä on virallisesti vasta aluillaan, voisinkin seuraavaksi alkaa suunnitella kesäretkeä Tampereelle, koska tietooni on tullut että sielläkin olisi kiinnostavia näköalaterasseja.

 

 

*Pisteytys luonnollisesti perustuu täysin subjektiiviseen kokemukseen ja näkemykseen sekä vierailuhetkellä vallinneisiin olosuhteisiin ja fiiliksiin. 

Mitä söin Barcelonassa?

Vuoden 2018 ensimmäinen matka suuntautui Barcelonaan pääsiäisviikolla. Koska kaupunki on tuttu, ei ollut paineita kierrellä nähtävyyksiä tai edes erityisemmin tutustua kaupunkiin. Edellisen kerran kävin kaupungissa alle vuosi sitten. Nyt olin vapaa keskittymään suosikkeihini. Matkan teemaksi muodostui tällä kertaa siis ruoka (vaikka kyllä minä muutaman nähtävyydenkin katsoin).

Barcelonassa on monipuolinen ja eläväinen ravintolakulttuuri ja paljon myös kunnianhimoisia ravintoloita, jotka ammentavat espanjalaisen ruokakulttuurin perinteistä modernilla otteella ja toisaalta myös kansainvälisiä makuja tarjoavia ruokapaikkoja. Tein poikkeuksellisen paljon ennakkotutkimusta ravintoloista ja strategiakseni valitsin panostaa aamiaisiin ja illallisiin. Lounasaikaan voisin napata jotain spontaanimmin nälän yllättäessä. 

Tässä ruokapäiväkirjani keskiviikko-illasta lauantai-iltapäivään kestäneeltä Barcelonan visiitiltäni.

 

p.s. Kaikki ruokapaikat olivat vähintään OK, mikään ei ollut huono. Voisin siis suositella kaikkia. Muutama paikka oli kuitenkin ylitse muiden, niin ruoan, hinta-laatusuhteen, henkilökunnan kuin tunnelmankin osalta ja niiden kohdalle olen kirjoittanut niiden olevan omia suosikkejani.

 

Keskiviikko

Bar Cañete - Oma suosikkini!

Suuntasin Bar Cañeteen suoraan lentokentältä keskiviikkona ja saavuin perille noin klo 17:30. Saapuessani ravintolassa oli vain muutama asiakas, mutta klo 18 maissa asiakkaita alkoi valua lisää. Varsinaisiin ruoka-aikoihin lienee turvallisinta tehdä varaus.

Istuin baaritiskin ääreen, jossa pystyin seuraamaan tarjoilijoita ja kokkeja. Henkilökunta oli ripeää ja hyväntuulista ja vaikutti viihtyvän keskenään ja nauttivan työstään. Ravintolan tyyli oli hyvin perinteikäs, mutta silti nykyaikainen. Ruoka oli laadukasta ja ravintolan hinta-laatu-suhde oli mielestäni mainio.

  • Katalonialaista tomaattikastikkeella maustettua paahdettua leipää
  • Hummeri-kroketti
  • Paistettuja artisokkia
  • Kalmari-voileipä
  • Hunajalla maustettua paistettua munakoisoa
  • Lasi valkoviiniä D.O. Rios Baixas
  • Tiramisu

 

Torstai

Brunch & Cake

Ensimmäiselle aamupalalle suuntasin Brunch&Cake-ketjun Roselló-kadulla sijaitsevaan kahvilaan. Noin klo 10 paikka oli lähes täynnä ja asiakaskunta muodostui turisteista (olihan toki arkipäivä, joten paikallisten puute selittynee osittain ajankohdalla).

  • Appelsiinimehu
  • Cafe latte
  • Ricotta-kaurapannarit hedelmien kera (Pannariannos niin iso ja tuhti, että jaksoin syödä puolet)

 

Club del Gourmet el Corte Ingles

Klo 13:40 välipalan tarve iski kierrellessäni El Corte Ingles -tavaratalossa Placa Catalunyan laidalla. Suuntasin tavaratalon kellarikerrokseen, jossa päätin istahtaa gourmet-kulmauksen tapastiskin ääreen.  

  • Coca cola zero
  • Tonnikalalla ja oliivilla päällystetty tapasleipäpala

 

Pyreneum

Klo 15 kuljeskellessani Gracian kaupunginosassa keväinen ilma herätti jäätelönhimon. 

  • Pistaasijäätelöpirtelö

 

Bobby Gin

Klo 21:30 tämän ravintolan valitsi nälkä puolestani. Olin palaamassa Mont Juïcin Magic Fountain -näytöksestä ja suuntaamassa tapas-illalliselle La Pepitaan. Ravintola oli kuitenkin täynnä eikä tunnelmaltaan sopinut fiiliksiini, joten en jäänyt odottelemaan vaan päätin suunnata jonnekin muualle. Nopealla googlauksella valikoitunut varasuunnitelma oli kuitenkin muutaman minuutin liian kaukana ja Bobby Ginin kohdalla nälkä ei suostunut enää jatkamaan. Bobby Gin on gin-baari/ gastropub. Paikka on viihtyisä ja toimii varmasti paremmin cocktail-baarina. Heillä on myös hyvä alkoholittomien cocktailien lista. Söin kolmea erilaista tapasta, jotka oli ihan okei, mutta ei nyt mitään erityisiäkään... 

  • Patatas Bravas
  • Lohta ja avokadoa
  • Mini-arepas
  • Alkoholiton cocktail

 

Gelatology

Klo 22:15 matkalla illalliselta majapaikkaani poikkesin vielä jälkkärijäätelölle. 

  • Pieni kuppi: Dulce de leche & salted caramel

 

Perjantai

Cafe Camelia

Gracian kaupunginosassa sijaitseva Cafe Camelia on sievästi sisustettu kasvisruokaravintola/ -kahvila. Viikonloppuisin siellä tarjoillaan brunssiannoksia (arkiaamuisin yksinkertaisempia aamupala-annoksia). Klo 11:15 pitkäperjantaina kahvilassa oli rauhallista ja asiakkaina espanjalaisia. 

  • Cafe con leche
  • Appelsiinimehu
  • Munakokkelipaahtoleivät

 

Tantarantana

Klo 14:15 lähdettyäni Picasso-museolta kuljeskelemaan päämäärättömästi, huomasin aukiolla goottilaisessa kaupunginosassa viehättävän terassin ja totesin, että on aika pienelle välipalalle. Terassilla tosin ei ollut tilaa, joten istuuduin pienen baarin sisätilaan ja söin perustason tapaksia nälkääni.

  • Marinoituja oliiveja
  • Friteerattuja mustelkaloja
  • Coca cola zero

 

Suculent - Oma suosikkini!

Olin varannut Rambla Ravalilla sijaitsevaan Suculentiin pöydän perjantaille klo 20:30. Ravintolassa tehdään perinteisiä espanjalaisia ruokalajeja moderneilla tekniikoilla ja paikan erikoisuutena ovat kastikkeet ja liemet. Ne olivatkin niin herkullisia, että en malttanut olla pyyhkimättä kastikkeiden rippeitä lautaselta leipäpaloilla. 

Varausta tehdessä piti varata yksi viidestä menu-vaihtoehdosta ja minä valitsin lyhyimmän Menu M:n. Saapuessani ravintolaan olisin kuitenkin ilmeisesti voinut vielä vaihtaa menua ja näin myös joidenkin asiakkaiden valitsevan annoksia a la carte -listalta. Ravintolalla on myös tunnelmallinen cocktail-baari samassa korttelissa.

  • Tervetulo-cocktail (Lustau Oloroso -viini, vermutti ja appelsiinbitter)
  • Veriappelsiinigeeliä ja oliiveja
  • Sardelli
  • Hummeri-kroketti
  • Katkarapu-avocado-ceviche (todella herkullinen sitrusliemi!)
  • Jotain sillintyyppistä kalaa ja valkosipulikastike
  • Herneitä ja seepia-tartar
  • Keihäsrausku (yksi parhaimmista kala-annoksista mitä olen syönyt)
  • Paprikamaustettua ankeriasta
  • Suklaamoussekakku

 

Lauantai 

Caravelle - Oma suosikkini!

Klo 11 kahvilan edessä oli vähän jonoa, mutta baaritiskillä oli sopivasti tilaa yhdelle - eli minulle. Aamupäivän brunssilista on herkullinen ja monipuolinen. Ricottapannarit olivat keveän kuohkeat ja parhaat pannarit mitä olen ikinä syönyt. Myöhemmin päivällä tarjolla olisi myös burgereita ja tacoja. Tämä on tyylipuhdas hipsteripaikka parrakkainen baristoineen ja mikropanimoineen. Palvelu oli sujuvaa ja henkilökunta sydämellistä. Hintatasoltaan hieman kalliimpi kuin muut kokeilemani brunssipaikat.

  • Cafe con leche x2
  • Appelsiinimehu
  • Ricottapannarit

 

Pasteleria Mauri

Klo 14, ennen kuin oli aika lähteä junalla pois kaupungista, pidin pienen tauon perinteikkäässä leivoskaupassa.

  • Kaksi quiche-tyyppistä minipiirasta (juusto ja sieni)
  • Kaksi kreemitäytteistä minimunkkia
  • Coca-cola zero x2

 

Bonus

Castell Peralada Restaurante

Barcelonassa viettyjen päivien jälkeen suuntasin lauantai-iltapäivänä tunnin matkan päähän Barcelonan pohjoispuolelle viettämään pääsiäistä ystävien kanssa vuokraamallamme huvilalla. Pääsiäissunnuntaina suuntasimme Peraladan kylään lounaalle Michelin-tähditettyyn Castell Peraladan ravintolaan. Ravintolan miljöö linnassa on kaunis ja tila upeasti restauroitu. Viinit olivat luonnollisesti Pereladan omaa tuotantoa. 

Tämä on erinomainen paikka kun etsit jotain juhlavampaa ravintolaa!

Menu degustation (sekä viinimenu):

Tapakset: Turskaa ja ratatouillea, sinihomejuusto-päärynä-keksi, mustekalan musteella värjättyä riisivaahtoa ja herneitä, tonnikalaa, hanhenmaksaleivos, Paul Bocusen inspiroima keitto kevätkasviksista, paistettua makrillia

Pääruoat: Parsaa ja paistettua munaa, papu-hernesalaatti ja mustekalaa, merikrotti-tournedos ja maissiankkaa

Valikoima eurooppalaisia juustoja (huikea valikoima erinomaisia juustoja!)

Jälkiruoat: Raparperi-mansikkakeitto jogurtti- ja ruusujäätelön kanssa, suklaakakkua viideltä mantereelta, petit fours

 

 
Ulkomailla omassa kotikaupungissa

Joskus on pakko pitää pitempi tauko matkailusta, vaikkei haluaisi. Itselläni tällainen tilanne ollut päällä viimeiset 6 kuukautta. Jos (siis kun) reissukuume kuitenkin vaivaa, on onni, että kotikaupungissani Helsingissä on monia palveluita, joilla kaukokaipuuta voi hetkeksi helpottaa arjen keskellä.

Omat suosikkipaikkani, joissa saan "ulkomaan tunnelmasta" kiinni ovat:

  • Brooklyn Café & Bakery - Brooklynistä Helsinkiin muuttaneiden Toddin sisarusten 6 vuotta sitten perustama pikkukahvila on sittemmin laajentanut isompiin tiloihin ja avannut myös leipomomyymälän. Vaikka sisarukset ovat nykyisin enää harvoin kahvilan tiskin takana, on henkilökunta aina amerikkalaisen iloista ja ystävällistä. Palveluasenne yhdessä bageleiden ja kuppikakkujen kanssa mahdollistavat pienen piipahduksen Brooklyniin vaikka matkalla töistä kotiin - tai matkalla kotoa töihin, niin kuin minulla on ollut tapana.
  • Taqueria El Rey - En ole vielä käynyt Meksikossa, mutta tämä pieni taco-ravintola vastaa kaikkia positiivisia mielikuviani tuosta maasta. Kaupungin paras quacamole (kyllä, aika monta on tullut testattua), herkulliset tacot ja hibiscuksella maustettu House Margarita -cocktail yhdistettynä sydämelliseen palveluun ja tarkaan harkittuun sisustukseen ja musiikkiin vievät illallisen mittaiselle Meksikon-lomalle Ullanlinnan sydämessä.
  • Kasvitieteellinen puutarha - Löysin Kaisaniemessä sijaitsevat Kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneet vasta viime syksynä. Palmusalissa ja sademetsähuoneessa voi istahtaa ja paeta hetkeksi tropiikin kuuman kosteaan tunnelmaan. Vapaapääsy kuukauden ensimmäisenä perjantaina klo 14-17 ja museokortilla vaikka joka päivä!
Milano skyline

Milanon siluetti on muuttunut viimeisten 10 vuoden aikana melkoisesti. Kunnianhimoinen Porta Nuova -projekti kokonaisen kaupunginosan uudistamiseksi nostatti Garibaldi-aseman viereen ryppään moderneja pilvenpiirtäjiä. 

Yksi erinomainen paikka, jossa tästä uudesta näkymästä voi nauttia on osuvasti nimetty Osteria con vista Triennale-museon katolla. Siellä voi viettää aikaa pidemmän kaavan mukaan täysimittaisella aterialla tai poiketa alkuillasta aperitivolle.

Sempione-puiston yli avautuvassa näkymässä yhdistyy upeasti vehreät puut ja modernit pilvenpiirtäjät. Kirkkaalla ilmalla maiseman kruunaisi vielä taustalla kohoavat vuoret. Terassin toiselta kulmata pilkottaa myös historiallisemmat näkymät Duomon suuntaan.

Itse istuin tuolla terassilla eräänä kuumana iltana viime kesäkuussa illallisen merkeissä ja totesin ruuan herkulliseksi ja kiinnostavaksi, palvelun toimivaksi ja ystävälliseksi ja tunnelman tyylikkääksi. Hintataso toki on hieman korkea, mutta paikka on mielestäni silti käymisen arvoinen. Samalla tietenkin kannattaa poiketa tutustumaan Triennalen näyttelyihin. 

Eikä kaupungin siluetin muutokset ole loppu vielä Porta Nuova -projektin valmistuessa, vaan tornitaloja on kohonnut myös entisen messukeskuksen alueelle CityLife-projektin myötä. Miltähän kattoterassilta sitä panoraamaa voisi ihailla?

Helsingin kattoterassit

Näköalapaikat kaupungin kattojen yli ovat aina varmoja suosikkejani vieraillessani uusissa kaupungeissa (ja miksei jo tutuissakin). Parasta on, jos paikalla on viihtyisä terassi ja baari, jossa nauttia virvokkaita tai välipalaa. Usein Rooftop Guide onkin osa matkaa edeltävää tutkimustyötä kaupunkikohteisiin.

Helsingin ilmasto ei ole suotuisin terasseille ja kattobaarien tarjonta onkin ollut hyvin rajallista, mutta ilokseni kaupungin kattoterassitarjonta on parantunut viimeisen vuoden aikana (Rooftop Guide ei ole pysynyt muutosten perässä...). Niinpä otin tehtäväkseni käydä tarkastamassa, mitä näillä terasseilla on tarjottavana ja miten uudet tulokkaat pärjäävät vertailussa jo pidempään toimineiden kattoterassien rinnalla. 

Testivierailut toteutettu heinäkuun 2017 aikana. 

 

PERINTEIKKÄÄT

  • Ateljee Bar - Legendaarinen ja historiallinen, Hotelli Tornin huipulla sijaitseva Ateljee Bar, josta 360 asteen näkymät Helsingin ylle ja merelle. Tänne olen vienyt kaikki ulkomaalaiset vieraani.

Näköalat täältä ovat vertaansa vailla. Sisustuksessa onkin ilmeisesti haluttu jättää tilaa ja huomiota maisemille. Sekä terassilla että pienessä sisätilassa on pienten pöytien ympärillä jo hieman kuluneita Kartellin Ghost-tuoleja. Fiilis on hieman kolkko ja tuolit pitivät ikävää meteliä niitä liikuteltaessa. Tilassa olisi potentiaalia enempään. 

Testiryhmämme oli paikalla tarkastamassa tilanteen eräänä aurinkoisena maanantaina afterwork -aikaan eikä ruuhkaa juuri ollut, mutta toki terassin kaiteen ääressä riitti valokuvaajia. Palvelukokemus oli ok eikä vadelma-mojitossa ollut moittimista, toisaalta ei myöskään erityistä kehumista. Ateljee ei juuri nyt ehkä ole se kaupungin hipein ja coolein baari, mutta maisemien ansiosta aina silloin tällöin käymisen arvoinen ja ilmeisen suosittu. Auringon laskun aikaan parhaimmillaan!

Cocktailit 14,50-16,40 eur. Oluet 8,10-10,10 eur (0,33 l).

  • Ravintola Loiste - Hotelli Vaakunan ja Sokoksen yläkerrassa olevalla ravintolalla on U:n muotoinen terassi, jolta on komeat näkymät yli kattojen itään, etelään ja länteen. 

Terassin kalustus oli käytännöllinen ja mukava myös ruokaileville asiakkaille. Tuoleilla jaksaisi istua pidempäänkin, pöytä oli tukeva ja äänimaailma miellyttävä. Terassille voi tilata ravintolan menulta ruokaa terassin baaritiskiltä. Terassi on käytössä hotelli Vaakunan aamiaisella (hyvällä ilmalla), jota voi mennä nauttimaan vaikka ei hotellissa yöpyisikään. Aika komeat aamiaisnäkymät!

Testivierailu toteutettiin aurinkoisena ja lämpinä lauantaina iltapäivällä. Suurimmassa osassa pöytiä oli asiakkaita viimeistelemässä lounasta tai nauttimassa virvokkeita, mutta ruuhkaa ei ollut ja paikkoja oli sekä auringossa että varjossa.

Cocktailit 10,5-14,5 eur. Oluet alkaen 6,5 eur (0,5 l). Ruoka-annokset alkaen 10,5 eur.

 

UUDET TULOKKAAT

  • Bar Con - Kamppikeskuksen Korttelin yhteyteen avautuneessa tapas-baarissa on terassiparveke ja vaikka se ei olekaan kattoterassi, on se kuitenkin tarpeeksi korkealla ansaitakseen paikan tällä listalla.

Näköala ei kuitenkaan ihan ulotu kattojen yli vaan Urho Kekkosen katua pitkin. Terassilla on kivasti panostettu yksityiskohtiin. On korkeat kaidelasit suojaamaan tuulelta, on markiisit suojaamaan iltapäivän paahteelta, infrapunalämmittimet suojaamaan suomalaisilta lämpötiloilta sekä mukavat ja tyylikkään tuolit ja kivat tunnelmavalot. Silti baarin sisätilat ovat ehkä kuitenkin terassia viihtyisämmät. Paras paikka Bar Conissa on baaritiskin ja terassin väliin jäävä verantamainen tila. Siitä näköalakin on paras, Annankatua etelään. 

Testiryhmämme arvosti ystävällistä ja ammattitaitoista baarimikkoa, joka sekoitti meille sopivasti kirpeää ja makeaa yhdistävät alkoholittomat drinkit (listan ulkopuolelta).

Cocktailit 12 euroa (alkoholiton 6 eur). Oluet 9 euroa (0,33 l). Espanja-teemalleen uskollisena Bar Con ei tarjoile suomalaisia oluita. Saatavilla tapasannoksia jaettavaksi (10-12 eur) ja pintxoja 4 eur kpl tai erikokoisina plattereina.

  • Stockmann Roof - Ravintola Teatterin operoima terassibaari Stockmannin 8-kerrokseen avautui Toukokuun puolivälin paikkeilla.

Näköalat ovat avarat kattonäkymät terassin päädystä Esplanadin ja Erottajan suuntaan, muualla näköala ei ulotu kattojen yli. Terassi suurelta osalta katettu, mikä on tietysti kiva Suomen kesäsäitä ajatellen, mutta osaltaan ehkä loi tilaan hieman synkkää tunnelmaa. Terassi on kalustettu tyylikkäillä valkoisilla ja turkooseilla kalusteilla, joko loungemaisen matalilla tai baarimaisen korkeilla.

Testiryhmämme vieraili Stockan katolla eräänä hieman pilvisenä ja koleana päivänä lounasaikaan. Terassilla voi nauttia Hanko Sushin annoksia, jotka lounasaikaan käytiin tilaamassa ja noutamassa Hanko Sushin tiskiltä sisältä. Säästä huolimatta terassilla oli urheita kesäpäivän viettäjiä muitakin, mutta tunnelma varmasti olisi parempi aurinkoisena kesäiltana afterwork-aikaan.

Cocktailit 13-14,50 euroa. Oluet alkaen 6 eur (0,33 l). Hanko Sushin annokset alkaen 10 eur.

     

     

    Emme voineet vastustaa kiusausta laittaa terasseja paremmuusjärjestykseen. Testiryhmän jäsenet arvioivat kunkin terassin asteikolla 1-5 kolmella eri osa-alueella: näköala, palvelu ja viihtyisyys. 

    Ateljee Bar selvisi voittajaksi niukalla piste-enemmistöllä näköalansa turvin. Bar Con menestyi sekä palvelussa että viihtyisyydessä. Mutta kaiken kaikkiaan kokonaispisteissä ei ollut paljoa hajontaa. Kaikki terassit ovat käymisen arvoisia. Eihän kattoterasseja Helsingissä liikaa ole. Helsingin tämän hetken parhaat terassit sijaitsevat mielestäni kuitenkin maantasalla.

     

    MUISTA MYÖS NÄMÄ:

    • Ravintola Savoy - Tämä perinteikäs ja maineikas ravintola terasseineen jäi tällä erää testaamatta budjettirajoitteiden takia

     

    •  Clarion Sky Room - Ei ole ylimmässä kerroksessa,  eikä terassi, mutta näköalan puolesta ansaitsee paikkansa tällä listalla. Ja tietenkin Suomen ilmastossa on plussaa, että näistä maisemista voi nauttia ympäri vuoden!

     
    Spinaci

    Muistan hyvin ensimmäisen illalliseni Italiassa. Olin 17-vuotias ja vietin ensimmäisen yön vaihto-oppilasvuodestani noin parinkymmenen muun suomalaistytön kanssa roomalaisen nunnaluostarin vierastalossa, jossa illallinenkin tarjottiin.

    Mitäänsanomattoman pasta-annoksen jälkeen eteemme kannettiin secondo-lautaset: Kanaa ja sen contornona pinaattia, kummatkin jonkinlaisen limaisen olomuodon peittämänä. Pitkän päivän jälkeen kana katosi nälkäisiin suihin, mutta pinaatteja tökittiin haarukalla ympäri lautasta. Pinaatin maku oli ihan yhtä epämääräistä kuin sen ulkomuotokin. Matkanjohtajamme, suomalaisrouva, kokenut Italian kävijä, valisti meille, että pinaatti on yksi yleisimmistä lisukkeista Italiassa ja saisimme vaihtovuotemme aikana tottua syömään sitä harva se päivä. Vilkuilimme toisiamme järkyttyneinä. 

    Vaikka tuolloin 1990-luvun puolivälin tienoilla italialaisen keittiön suuri tuleminen Suomeen olikin vielä ehkä edessä ja kokemukset olivat pääosin tasoa Rosso, oli odotukset tuon pizzan ja pastan kotimaan ruokakulttuurista suuret, niin huikeita juttuja oli kuultu yksinkertaisista, hyviltä maistuvista ja hyvää tekevistä aterioista, joihin käytettäisiin vain parhaita, tuoreimpia raaka-aineita ja jotka sulaisivat suuhun, veisivät kielen mennessään ja niin edelleen. Ja sitten edessä olikin limaista pinaattia. Ja näin kuulemma tulisi olemaan koko tulevan vuoden ajan.

    Onneksi tuo pinaatti-asia ei pitänyt paikkaansa, vaan Italian ruokakulttuurista totuudenmukaisemmiksi osoittautuivat ne ennakko-odotukset. Tuo ensimmäinen illallinen on jäänyt muistoihin huonoimpana ateriana, jonka olen Italiassa syönyt. 

    Toki pinaatti on yleisempi raaka-aine Italiassa kuin Suomessa, mutta maakuntien omat ruokaperinteet ovat vahvat ja kullakin alueella on omat suosikkiraaka-aineensa, joillakin alueilla se saattaa olla pinaatti. Vietin vaihtovuoteni Sardiniassa eikä minulle tuon vuoden aikana ensimmäisen Rooman-illallisen jälkeen tarjottu pinaattia. 

    Tämä tarina tuli mieleeni lukiessani Taitsin pinaatti-reseptiä. Ehkä Taitsin reseptin mozzarella olisi pelastanut myös ne nunnien tarjoamat pinaatit...? 

    Vaikka ovat ne pinaatit nyt muutenkin pinnalla. 

    Kouluajoilta lähtien suhteeni pinaattiin on ollut ristiriitainen, tunsin kaksi pinaattiruokaa, joista toinen, pinaattikeitto, oli inhokki ja toinen, pinaattiletut, oli suosikki. Vuosien kuluessa, ennakkoluuloni pinaattia kohtaan ovat hälvenneet, olen saanut huomata että pinaatistakin saa aikaiseksi herkullista ruokaa, kuten vaikka Alto-Adigen maakunnille tyypillisiä

    canederleja.  Nykyisin pinaattia sujahtaa usein munakkaan väliin tai raakoina lehtinä salaattiin. 

    Ja nyt viimeisimpänä pinaattikokeiluna viher-smoothie! Pinaattia pirtelössä! 

    Pitkään siinä meni ennenkuin annoin periksi tälle muoti-ilmiölle, mutta nyt, osana terveellisempien elämäntapojen omaksumista, olen oppinut että pinaatti, erityisesti raakana, auttaa tasapainottamana kehon happamuutta, jota mm. liha, maitotuotteet ja viljat lisäävät. Liika happamuushan on huono asia koska se heikentää lihaksia, lisää selluliittä ja kerryttää

    rasvaa juuri sinne minne sitä ei haluaisi, ja muutenkin aiheuttaa sellaisia ongelmia kuin diabetes, osteoporoosi, jatkuva väsymys, päänsärky, vatsahaava....

    Siksi heitin blenderiin pinaattia ja pyöräytin terveellisen viher-smoothien Eeva Kolun ohjeen mukaan (sen pehmeän, aloittelijaystävällisen). 

    Uudessa paikassa
    Saavuin maanantain Brysseliin, missä minut vastaanotti kesäisen lämmin ja aurinkoinen sää.

    Uudessa paikassa ensimmäisen illan ohjelmassa on aina asunnon tarkastuksen jälkeen supermarketin etsintä ja perus-ruokatarvikkeiden hankinta.
    Eilen löysinkin varsin laadukkaan Delhaize-supermarketin lyhyen kävelymatkan päässä asunnoltani.


    Ensimmäisenä iltana uudessa paikassa en kuitenkaan ole kovin kokeilunhaluinen. Ostoskoriin päätyvä saalis on noudattanut samaa kaavaa joka maassa. Monikansalliset merkit ovat pääosassa.
    Barillan-pastaa, Activia-jugurttia, Lipton-teetä, Tropicana-mehua, Parmigiano Reggianoa....
    Tuttu tuotemerkki tuo turvaa vieraassa paikassa.

    Sokeri, hedelmät, vihannekset, öljy ja maito ovat tyypillisesti paikallisia merkkejä, mutta Delhaizesta nappasin mukaani Valion laktoositonta maitojuomaa! Tölkistä ei (ainakaan näin kielitaidottomalle) käynyt heti ilmi onko raaka-aineena suomalaisen lehmän maito.

    Mercado de San Anton
    Ilmeisesti Madridissakin kauppahallit, torit ja erikoisliikeet ovat menettäneet suosiotaan supermarketeille mitä ruokaostoksiin tulee. Ilahduttavaa on kuitenkin huomata ettei kauppahallien ole annettu kokonaan kadota vaan niille on keksitty uusi, nykyaikainen elämä.*

    Yksi tunnettu ja varmaan kaikissa turistioppaissakin listattu esimerkki on Mercado de San Miguel ihan Plaza Mayorin vieressä. Se on nykyisin eräänlainen tapas-halli, jonka tiskeiltä saa ostaa juomia ja pieniä purtavia. Se onkin turistien suosiossa ja vaikuttaisi olevan usein myös osa opastettuja turistikierroksia.**

    Nyt haluan kertoa kuitenkin yhdestä toisesta paikasta:


    Tässä eräänä päivänä vastaani tuli, ihan sattumalta, myös toinen mielenkiintoinen kauppahalli, Mercado de San Anton (Calle Augusto Figueroa 24).
    Sitä ei ehkä vielä turistioppaissa mainita... Internetin uumenista löytämistäni artikkeleista opin, että tämä halli on avattu uudelleen vasta pari kuukautta sitten toukokuussa, neljän vuoden kunnostustöiden jälkeen, uudella nykyaikaisella konseptilla.


    Hallissa on neljä kerrosta, joissa kaikissa myydään ruokaa - mutta eri tavalla.

    Katutasossa on perus-supermarketti. Ensimmäisessä kerroksessa on kauppahalli, jonka tiskeiltä saa luomu-vihanneksia, lihaa, kalaa, leikkeleitä, juustoja, leipää ja hampurilaistarpeita (!!) kotiin vietäväksi. Kaikki tietenkin tosi tuoretta ja laadukasta.


    Tällaisissa kauppahalleissa tekee aina mieli ostaa joka tiskiltä jotain ja mennä kotiin kokkailemaan. Jopa lihatiskiltä tekisi mieli napata mukaan pihvilihat, vaikka en niitä sitten kuitenkaan söisi.


    Toisessa kerroksessa on sitten tapas-tiskejä ja viinibaari. Tapas-tiskeiltä löytyy perinteisiä espanjalaisia lajeja, mutta myös sushia, italialaista ruokaa, simpukoita, hedelmä-smootheja ja cup cakesejä.
    Se on oiva paikka syödä pientä välipalaa tapas-tyyliin.

    Kolmannessa kerroksessa on viihtyistä terassi-baari ja ravintola, niille ketkä haluavat istua pöydän ääreen ja syödä täyden aterian jonka joku toinen on valmistanut.

    Mercado de San Antonin kohdatessani olin liikkeellä ilman kameraa, joten kuvat ovat nyt suttuisia kännykkäkamerakuvia... Mutta tunnelmia voi katsella myös tästä videosta jonka bongasin internetin uumenista: Mercado de San Anton videolla




    *On toki vielä perinteisiäkin halleja, mutta harvemmassa...

    ** Mutta kiva paikka se on. Kannattaa mennä muista turisteista huolimatta.
    Petit-déjeuner
    Sunnuntai-aamun aamupala: Kaksi croissantia lähileipomosta. Viikon kohokohta.


    Lehteä lukemalla se aamupäivä vierähtääkin. Kahvia pitää joskus keittää parikin kertaa.

    Okei, seuraavassa kirjoituksessa en mainitse croissanteja.