Vuosi 2016 on jo hyvässä vauhdissa, mutta ennen kuin suuntaan katseen tulevaan vuoteen on hyvä myös pohtia ja tehdä yhteenvetoa menneestä vuodesta. Kun katsoo näin jälkikäteen vuotta 2015 taakse päin, erona aiempiin vuosiin, nousee vuodesta 2015 kolme teemaa:

1) Putkiremontti

Alkuvuodesta vietin kiertolaiselämää kun putkiremontti otti asuntoni haltuun kolmeksi kuukaudeksi. Kolmessa kuukaudessa asunnon kylppäri koki muodonmuutoksen ja asuntoon saatiin muitakin pieniä parannuksia. Vaikka remontti loppui asunnossani jo huhtikuussa ja koko yhtiön osalta urakka valmistui heinäkuussa, kului minulta loppuvuosi saneerauksen jälkipuintien merkeissä taloyhtiön hallituksen jäsenen roolissa. Ihan kaikki ei mennyt putkeen tämän putkiremontin osalta.

2) Punavuori kierrättää

Kuluneena vuonna sain tavarankarsimisvimman. Osittain alkusysäyksenä toimi pakkaaminen putkiremontin alla, en halunnut paketoida mitään tarpeetonta, mutta vimma jatkui ja karsittavaa löytyi koko vuoden. Suhtauduin omistamiini tavaroihin todella kriittisesti ja kaikki tuoreetkin hutiostokset ja vähälle käytölle jääneet tavarat saivat lähteä. Kanavana toimi Punavuori kierrättää -ryhmä, jonkilaisen kulttimaineenkin pääkaupunkiseudulla saavuttanut Facebookin kierrätysryhmä, joka tuntui mukavan yhteisölliseltä. Ilmoitin itse tai vastasin ostoilmoituksiin, hinnat pidin edulllisina. Niinpä kalenteriini ilmestyi yksi jos toinenkin ilta merkintä myyntitapahtumasta. Toki kaupanteko on hieman aikaavievää,  mutta suurimmaksi osaksi kätevää, joustavaa ja yksittäiset kaupat yleensä hoituvat nopeasti ja tarpeettoman tavaran hupeneminen oli myös jollain tapaa terapeuttista.

3) Lontoo

Vuonna 2015 matkustin mm. helmikuuksi Milanoon, työn puitteissa Shanghaihin, Hampuriin, Düsseldorfiin ja uudelleen Milanoon, perheen kanssa Kataloniaan, ystäviä tapaamaan Zürichiin sekä vuoden viime metreillä Karibialle. Vuoden 2015 kaupungiksi nousi kuitenkin Lontoo. Kävin siellä vapaa-ajan merkeissä jopa neljä kertaa. Olin toki käynyt kaupungissa ennenkin muutaman kerran, mutta tänä vuonna se alkoi hätyyttelemään suosikkikaupunkini paikkaa Milanon rinnalla. Vaikka kaupunki antoi monien hyvien hetkien ja iloisten muistojen lisäksi myös vähän sydänsuruja, saa miljoonakaupungin syke yhdistettynä englantilaiseen kotoisuuteen, tunnelmallisten ravintoloiden, kiinnostavien tapahtumien loputon määrä ja leppoisa brittihuumori minut haluamaan palata kaupunkiin vielä uudestaan ja uudestaan. Seuraava matka onkin jo suunniteltuna!

Nyt keskityn tähän hetkeen ja tulevaan vuoteen 2016 (and beyond).

Tänä kesänä oli taas aika uusille puutarhakokeiluille. Tällä kertaa vuorossa tulitikkupuutarha. Siis pahvisia tikkuja, joiden rakoihin on ujutettu lajitelma yrttien siemeniä, tulitikkujen näköisessä paketissa. Tikut vaan multaan pystyyn ja vettä päälle. 

Tikut ovat jo monen vuoden takaa, muistaakseni Versaillesin museokaupasta (tai jostain muualta), mutta sittemmin unohtuneet laatikon pohjalle. Sieltä ne sitten löytyivät putkiremontin jälkeisessä siivouksessa. Ja toisaalta asunnon sedimenteistä löytyi muutaman vuoden takaista yrttimultaa. Kukkaruukkujakin on talouteen kertynyt. Tällä kertaa valitsin niistä kirjavimman. 

Koska siemenet olivat tosiaan jo monta vuotaa vanhoja, oli pieni epäilys siitä kasvaisiko tikuista mitään. Paketissa puhuttiin basilikasta, ruohosipulista, persiljasta ja timjamista. Joten lisäksi jännäsin, mitä yrttiä tikuista mahdollisesti lähtisi versomaan. 

Ilokseni versot puskivat mullasta esiin jo reilussa viikossa. Basilika kasvaa vahvimpana ja olen tunnistanut myös persiljan ja timjamin. Ruohosipulia ei ole vielä ruukussa näkynyt. Myös viikon mittaisen poissa olon taimet pärjäsivät mainiosti ja basilikan lehtiä olen jo päässyt pariin otteeseen käyttämään.

Helmikuun alussa se sitten alkoi. Putkiremontti. 

Jos 6 vuotta aiemmin, edellisen asunnon putkiremonttia pakenin siskon "kellarihuoneeseen", tällä kertaa päätin viettää kulkurielämää. Tammikuun lopussa pakkasin kahteen matkalaukkuun vaatteita, kenkiä ja muutamia muita tähdellisiä tarvikkeita ja muu omaisuus käärittiin äidin ja isän kanssa muovikääreisiin makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen. Sitten suuntasin kuukaudeksi Milanoon.

Olin varannut Airbnb:n kautta sievän asunnon Milanosta, Breran kaupunginosan kupeesta. Asunto osoittautui vieläkin kivemmaksi kuin kuvissa ja naapurusto oli elegantin eläväistä lyhyen kävelymatkan päässä Duomolta. Kävin töissä paikallisella toimistolla hieman Milanon ulkopuolella. Vaikka aamuisin metro oli yhtä täynnä kuin aikanaan Tokiossa ja ilmatkin ajoittain varsin talvisia, oli arki entisessä kotikaupungissa jotenkin kevyempää. Ensimmäisenä arkiaamuna valkkasin lähistöltä baarin nauttia aamukahvini työmatkan varrella, siitä tuli kerrasta kantapaikkani ja kolmantena aamuna minua tervehdittiin siellä jo kuin vanhaa tuttua. 

Kolmesta putkiremonttikuukaudesta kaksi viimeistä vietin Helsingissä testaillen itselleni uusia kaupungin osia. Myös Helsingissä majoitus löytyi Airbnb:n kautta. Maaliskuussa majoituin Kallion sydämessä ja päivittäin työmatkalla sain seurata sivusta elämän kirjoa Piritorilla ja Helsinginkadulla. Huhtikuuksi majapaikka vaihtui lähemmäs omaa kotia Kamppiin, pikkuiruiseen asuntoon josta oli näkymät kantakaupungin kattojen yli. Lyhyempiä pätkiä majoituin myös muiden nurkkiin Lontoossa, Zurichissä, Lappeenrannassa ja Espoossa.

Remontti sujui säntillisesti aikataulussa, mutta yllätyksiltä ei tietenkään vältytty. Makuuhuoneen kattoon ilmestyvät putki- ja johtokoteloinnit tiedettiin jo etukäteen, mutta eteisen nurkkaan ilmestyvä putkikotelo tuli täytenä yllätyksenä ja pyykkikonekin piti laittaa vaihtoon, kun ei enää paikalleen mahtunut. Kylppäristä tuli hieno ja keittiö ulkoisesti entisellään, mutta muutamien pyytämieni lisätöiden osalta jäi vielä vähän jälkiselviteltävää.

Nyt on remppapölyt pyyhitty, verhot ripustettu ja kalusteet siirretty takaisin paikoilleen. Muutama pahvilaatikko on vielä täynnä tavaraa odottamassa paikoilleen asettelua. Kiva olla taas omassa kodissa.

Viimeinen remonttietappi oli olohuoneen pintaremontti ja se eteni pikkuhiljaa vaiheissa viime kevään ja kesän aikana. 

Vanhat tapetit ja – taas kerran – boordit saivat kyytiä jo huhtikuun alussa. Ja kylläpä ne boordit olivatkin tiukassa! Tapetit sen sijaan liukuivat irti melkein kuin itsestään. Varsinkin kun vähän suihkautti höyryä seinää päin Clas Ohlssonin tapetinpoistolaitteella

.

Saman tien ei kuitenkaan voinut aloittaa maalaamista, koska tarvittiin miettimistauko. Aluksi suunnittelin, että yhdelle seinälle voisi laittaa jotain kuviollista tapettia, mutta millaista, kas siinä pulma. Ja jossain vaiheessa tulinkin siihen tulokseen, että on kuitenkin parempi vaan maalata kaikki seinät. Yhdelle seinälle jotain vaaleaa, neutraalia väriä ja muut valkoisiksi. Väriksi valikoitui lopulta Tikkurilan Mulperi

Ennen maalaamista seinistä piti tasoittaa naulojen ja ruuvien jälkiä sekä poisrepäistyjen, melkein katonrajassa olleiden kummallisten listojen paikat piti myös tasoittaa. Yhtenä viikonloppuna kesällä tasoitin, mutta sitten taas siirsin huonekaluja vähän paikoilleen ja pidin taukoa. Lopulta kesäloman alkaessa heinäkuun loppupuolella hioin ja sitten oli maalaamisen vuoro. Se varsinainen maalaaminen olikin sitten sutjakkaa, kunhan ensin vähän teippaili ja sitten suti menemään.

Keittiöstä puuttuneet lattialistat ja makuuhuoneen verhokisko saatiin paikalleen syyskuussa. Ja samassa saumassa äiti vielä viimeisteli maalihommat ja sipaisi maalia olohuoneen kattoonkin. 

Olohuoneen verhokisko ja verhot saatiin paikalleen tammikuussa, ja nyt puuttuu enää muutamia viimeisiä silauksia kuten kattolamppuja. 

Huonekalutkin alkavat olla hankittuna. Sisustelu olisi ollut varsin nopeaa, jos ei olisi tarvinnut miettiä budjettirajoitteita. Olisi voinut ottaa vain ottaa ne ekat, jotka miellyttää. Todellisuudessa piti kuitenkin jaksaa koluta eri vaihtoehtoja ja etsiä hyviä diilejä. Ja vähän jaksottaa ostoksia. Tosin yllättäen kaikkein kivoimman mallinen ja tilaan sopiva sohva löytyi Ikeasta. Ja se kallis ruokapöytä, jota olin silmäillyt olikin liian iso nyt käytettävissä olevaan tilaan (siis kun se sohvakin pitää mahtua). Olohuoneen verhokankaat hankittiin kesäkuiselta Tallinnnan reissulta ja makuuhuoneeseen verhokangas löytyi äitin liinavaatekaapista. Pari ruokapöydän tuolia tilasin saksalaisesta nettikaupasta  (ja pari tuolia on vielä ostoslistalla). Kallein sisustushankinta oli olohuoneen matto, vaikka löysinkin sen netistä "edulliseen" hintaan.

Vuosi 2013 ei ollut vuosista parhain. Onneksi se on nyt loppu. Synkistelyn sijaan haluan kuitenkin mieluummin painaa mieleeni (ja vähän myös blogiini) niitä joitakin positiivisia asioita mitä vuoteen mahtui.

Erityisesti alkuvuodesta ajatuksia hallitsi

remontointi

. Ja vaikka sekin välillä ahdisti, niin lopputulos oli palkitseva! Loppuvuodesta sisutusvisiotkin alkoivat pääpiirteissään asettumaan kohdalleen. (Niistä varmaan lisää joskus tulevaisuudessa.) Seuraavalla kerralla yritän toki muistaa, että siellä

remontoitavassa asunnossa asuminen

ei ehkä ole minulle se sopivin vaihtoehto. Ja vähän enemmän suunnitelmallisuuttakin voisi heittää projektiin mukaan.

Kesäkino Engel heinäkuussa / Syystalven upea auringonpaiste Eirassa

Kesä on aina vuoden parasta aikaa ja kesään 2013 mahtui monia hienoja hetkiä, joista joitakin tulikin mainittua jo 

kesäkuussa

. Mutta myös loppukesään mahtui muistamisen arvoisia asioita.

Kuten kävelyretki alppiniityillä Puez-Odlen luonnonpuistossa 

Dolomiiteillä

, aurinkoinen pyöräretki maalaismaisemissa ja sen jälkeinen uinti- ja saunamaraton kummi-tädin mökillä kirkasvetisessä Saimaassa sekä synttäripäivä, joka alkoi kaupungin herkullisimmalla aamiaisella Töölöntorin laidalla Cafe Tintin Tangossa, jatkui Taidehallissa Steve McCurryn inspiroivia kuvia katsellen ja päättyi Senaatintorin laidalle tunnelmalliselle sisäpihalle Kesäkino Engeliin.

Syksy oli aurinkoinen ja ruska oli upea. Loppuvuotta piristi myös tieto mieleisistä ja toivotuista muutoksista työkuvioissa vuoden vaihteessa.

Eikä siinä tietenkään kaikki. Nyt kuitenkin katse tulevaan. Päällimmäisenä mielessä näin vuoden alussa on uusi työ, jännittää, mitä se tuo tullessaan ja miten pärjään. Mutta jotta uudesta vuodesta tulisi edeltäjäänsä parempi, mietin itselleni taas joitakin päätöksiä, tai tavoitteita, ikäänkuin uuden vuoden lupauksia, tai ainakin hyviä aikeita vuodelle 2014. Jotkut niistä toistuvat vuodesta toiseen, mutta joku uusikin on aina mukana. Tällä kertaa nämä kirkastuivat mieleeni englanniksi:

Get healthy

Focus on the positive

Be creative

Keep to the budget

Lisäksi on myös yksi erityinen toive, jonka toivon toteutuvan tämän vuoden aikana:

Päästä uimaan Välimereen

. Edellisestä kerrasta on jo liian kauan.

Toukokuuta on hallinnut kaksi teemaa: Loma ja keittiöremontti.

Toukokuun alussa lomailin; ensin Itä-Suomessa ja sitten Pohjois-Italiassa. 

Pitkään viikonloppuun Italiassa kuului mm. hyvää ruokaa, viiniä ja jätskiä hyviksi todetuissa, tutuissa paikoissa ...

... kuten Enoteca Viola ja Rinomata Gelateria entisillä kotikulmilla ...

... sekä retki Ligurian rannikolle ja lyhyt purjehduskin.

Italian reissun aikana talkooporukka kävi purkamassa asuntoni vanhan keittiön ja niin keittiöremontti lähti käyntiin.

Isältä saatu väliaikatietokuva purkutöiden etenemisestä.

Kun vanha keittiö oli saatu pois alta, huhkivat remonttimiehet asunnossani seuraavat 1,5 viikkoa. Ensimmäisellä viikolla tasoitettiin seiniä, laatoitettiin lattiaa, säädettiin vesi- ja kaasuputkia, vedettiin lisää sähköjohtoa. 

Sitten olohuone täyttyi kalustepaketeista. 

Toisella viikolla asennettin kalusteen, kaakeloitiin seiniä, viriteltiin vielä loppuun sähköt ja vedet.

Ja kylläpä keittiöstä tulikin hieno. 

Itse tehtäväksi jäi puutasojen öljyäminen ja siivoaminen. Koska betoniseinästä jouduttiin piikkaamaan vesiputkia esiin, täytti asunnon heti alkuun hienonhieno kivipöly. Makuuhuone on onneksi sen verran kulmantakana että kun ovi oli kiinni, niin pölyn määrä siellä ei ollut merkittävä. Ja sitten pääsikin laittamaan astioita paikoillee (suurin osa oli siis seisonut laatikoissa helmikuulta lähtien).

Remonttikevään loppu siis häämöttää! Nyt remottiurakasta on jäljellä (tällä erää) vain olohuoneen seinien maalaus. Värit on jo valittu! Sen jälkeen seuraavaksi tapahtuu putkiremontin yhteydessä kylppärin remontointi 1,5-2 vuoden kuluttua.

Remonttirintaman lisäksi myös puutarhassa – eli ikkunalaudalla – tapahtuu!

Zen Grow saa lepäillä nyt valoisana vuodenaikana. Tänä keväänä kokeiltavana on Ikean yrttisetti eli yrttien kasvatusta pahvimukeissa.

Ikkunalaudalla versoo nyt basilikaa, korianteria ja timjamia.

Ensimmäiset versot ilmestyivät yllättävän nopeasti – jo 4 päivässä timjamiin ja basilikaan. Korianteri oli hieman hitaampi, mutta kyllä sekin ehti viheriöimään viikon kuluttua kylvämisestä ja onkin sitten kirinyt toisten ohi pitkillä versoillaan.

Aiempina vuosina yrttien kasvatusta on kokeiltu peltitölkeissä, paperipussissa sekä vesiviljelymenetelmällä kasvilampun alla.

Kun ostin tämän kaksion, oli makuuhuoneessa ja eteisessä alkuperäiset (eli 50-luvulta) vaatekaapit. Olivathan ne lujatekoiset, mutta kuitenkin jo varsin epäsiisti ja epäkäytännölliset, joten ne saivat lähteä. Ajatuksena oli hakea tilalle vaikka Ikean Pax-komerot ja saada vaatesäilytys uudistettua jo vaikka ennen sisäänmuuttoa. 

No, eihän se ihan niin mennyt. Komerot revittiin pois heti ensitöikseen ja sitten vasta mittailtiin että eihän tähän tosiaan mitkään ihan standardikomerot sovikaan, ei varsinkaan ne Paxit. Ei leveyden eikä korkeuden puolesta ja lisäksi seinä kaappien takana ei ollutkaan suora vaan siellä oli betonipalkkeja ja kotelointeja, mistä johtuen syvyydetkin vaativat vähän erikoismitoittelua (lopulta esim. makuuhuoneen komeroissa onkin kolmea eri syvyyttä).

Sellaisia komeroita pitikin sitten odotella kuukauden päivät ja sillä aikaa säilytysjärjestelmä näytti tältä olohuoneen nurkassa:

Nyt on kuitenkin uudet, uljaat komerot asennettu (listatkin paikallaan) ja vaatteet niihin ripustettu. Muodonmuutoksen näette alla:

Before and after

Niin sievät kuin nuo delfiinit kaappien ovissa olivatkin niin ne saivat lähteä. Tosin jos ikävä tulee niin lähirautakaupasta saa sablooneja joilla sellaiset voin helposti maalata uusiinkin oviin...

(not going to happen!)

Keittiöremontinkin suunnittelu etenee; muutostyöilmoitus on taloyhtiön hallituksen käsittelyssä. Toivottavasti byrokratiaan ei mene enää kauaa. Ja olohuoneestakin on nyt vanhat tapetit poistettu, mutta  vielä mietinnässä mitä laittaisi tilalle.

Hiljaa hyvä tulee.

Ostettaessa uusi asuntoni oli tyydyttävässä kunnossa. Ihan asuttavassa kunnossa toki, mutta joiltain osin epäkäytännöllinen eikä oikein minun mieleen laitettu. 

Ennen muuttoa ryhdyttiin toimiin eteisessä ja makuuhuoneessa. Vaikka pinnat olivatkin ihan siistit, ei värimaailma ja yksityiskohdat miellyttäneet silmääni.

Before

Eteisesessä hallitsevana värinä oli eräänlainen tiilenpunainen ja makuuhuoneessa heleä vaalensininen. Sekä molemmissa väritykseen sopivat tapettiboordit.

Työläintä oli boordien irtiliottaminen. Sen jälkeen uuden maalin maalaaminen sujuikin sutjakkaasti. Vaikka maalit loppuivatkin kerran kesken.

Nyt eteisessä ja makuuhuoneessa on molemmissa samat värit.

After

Molemmissa yksi seinä maalattu Tikkurilan Neito-sävyllä ja muut seinät sävyllä Kinos. Hieman neutraalimpaa siis kuin aiemmin.

Maalaustyöt eteisessä ja makuuhuoneessa saatiin aikataulussa tehtyä ennen muuttoa. Ihan valmiiksi ei huoneita kuitenkaan saatu. Molemmista purettiin vanhat (ehkä alkuperäiset) komerot ja uusia niiden tilalle vielä odotellaan.

(Vaatteita säilytetään toistaiseksi vielä pahvilaatikoissa!)

Kevään ohjelmassa olisi myös olohuoneen pinnat. Eli ensin tapetin irrottelua ja sitten uudelleen tapetointia. Ja sitten se keittiöremontti. Keittiöstä onkin jo aika hieno suunnitelma olemassa.

Olen muuttanut. Viime yönä nukuin ensimmäisen yön uudessa asunnossani. Tänään luovutin vanhan asunnon sen uudelle omistajalle.

End of an era. Taas. Hyvästi ensiasunto.

Kauas en muuttanut; asun edelleen Punavuoressa. 1h+k muuttui 2h+k:ksi. Neliömäärä melkein tuplaantui.

Sänky ja vaatekaapit puuttuvat vielä. Muut kalustehankinnat saavat vielä odottaa.

Muuttoa edeltävän viikon aikana tein äidin ja isän kanssa asunnossa hieman maalaustöitä. Keittiöremonttikin on vielä tarkoitus teettää kevään kuluessa ja olohuoneen tapetit vaihtaa. Ja taloyhtiön putkiremonttikin häämöttää ei-kovin-kaukaisessa tulevaisuudessa.