Syyskuun mukana syksy on oikeasti täällä eikä kesää voi venyttää enää puhumalla loppukesästä tai syys-kesästä. Vaikka aurinko paistaisikin, on valo jos selvästi syksyinen. Ja illat sen kun pimenee. Loman loppumisestakin on jo yli kuukausi. Ehkä siksi huomaan palaavani katselemaan heinäkuisen Kreikan matkan kuvia ja tätä Paroksen tunnelmista koostamaani videota.
Music: Heartstrings by Dave Depper (http://www.needledrop.co/artists/dave-depper/)
Paroksella vietettyjen päivien jälkeen, vietin pari päivää Ateenassa. Mielikuvissani Ateenasta muistui ensin mieleen antiikkisten temppelien rauniot ja toiseksi viime vuosien uutiset talousvaikeuksista. En oikein tiennyt mitä kaupungilta odottaa tosi elämässä. Perillä minua odotti kuuma ja vehreä kaupunki, täynnä elämää ja ystävällisiä ihmisiä.
Rentouttavien Paroksella viettyjen rantapäivien jälkeen jaksoin 35-asteen lämpötilasta huolimatta kävellä nähtävyyksiin ja kaupunkiin tutustumassa. Ohjelmassa olivat Akropolis, Filopappoun kukkula, Anafiotikan kaupunginosa, Arkeologinen museo ja Likabettoksen näköalatasanne.
Yövyin Airbnb:n kautta vuokratussa huoneessa Ateenan pohjoisosassa asunnossa, jonka aurinkoiselta parvekkeelta oli huikea näköala Akropolis-kukkulalle ja Likabettos-vuorelle.
Myös Ateenassa, tietenkin, hyvin syöminen oli tärkeää. Airbnb-emännältäni sainkin hyviä vinkkejä niin nähtävyyksiin kuin ravintoloihinkin. Hänen neuvostaan suuntasin iltaisin syömään Exárcheian kaupunginosaan. Erinomainen kokemus oli entisen koulun pihalle perustettu Ama Laxei, jossa kävin illallisen lisäksi myös lounaalla. Toisena päivänä hain Guaranteesta herkullisen ja edullisen sämpylän puistossa syötäväksi. Kreikkalainen ruoka teki kyllä positiivisen vaikutuksen, sekä Ateenassa että Paroksella. Viikon aikana söin ainoastaan herkullista ruokaa.
Ateenan julkinen liikenne, metrot ja bussit, toimivat hyvin ja verkosto oli selkeä. Paikalliset puhuivat erinoimaisesti englantia ja olivat todella ystävällisiä. Pukeutumisessa suosittua oli rentous. Illallisellakin pukukoodina oli sortsit, t-paita ja varvassandaalit, ainakin siellä Exárcheiassa, joka on ehkä hieman rennompi ja vaihtoehtoisempi, nuorten suosima alue. Ja illallisaika on suomalaisittain todella myöhään. Ennen klo yhdeksää ravintoloissa on vain turisteja. Ateenalaiselle normaalia on mennä ravintolaan kuulemma ilta-yhdentoista paikkeilla.
Heti kesäloman alkajaisiksi suuntasin Kreikkaan lataamaan akkuja aurinkoenergialla. Illalla reittilento Ateenaan ja pienten lentokentän tulohallissa otettujen torkkujen jälkeen aamulla laivalla Parokselle. Kohteen olin valinnut Kreikka-guru Karkkipäivän Sannin suosituksen perusteella.
Ja kyllä! Parokselta löytyi ihana lomaparatiisi - Parikia!
Majoituin Parikian vanhassakaupungissa, joka olikin erinomainen valinta; ei liian pieni, ei liian suuri. Ihanaa loma-resort-tunnelmaa ilman turhaa kännäämistä, räikeyttä ja mekkalaa. Hyvää ruokaa ja juomaa viihtyisissä miljöissä. Ystävällisiä ihmisiä. Kissoja. Aurinkoa. Auringossa hohtavia valkoisia taloja. Siniset, vihreät, vaalean punaiset, turkoosit ovet ja karmit. Kujia koristamassa kukkivia puita tai pensaita, mitä lie. Kuljin kolme päivää iphone kädessä epätoivoisesti yrittäen taltioida sitä valoa ja sitä idylliä ja ihanuutta.
Parikian vanhakaupunki oli juuri niin idyllinen kuin odotinkin. Talot valkoisiksi kalkittuja. Siellä täällä sinikupolisia kirkkoja. Kadut kapeita ja sokkeloisia. Turisteja oli tietenkin paljon, mutta turistirysä-tunnelma puuttui. Perheitä ja nuoria porukoita, myös pariskuntia, mutta ei bileväkeä. Uuden kaupungin puolelle en juuri vaivautunutkaan. Vanhasta kaupungista löytyi uusia kujia vielä neljäntenäkin iltana.
Vietin Paroksella 4 päivää, jotka otin levon kannalta. Pääosassa siis uni, aurinko ja hyvä ruoka.
Vanhastakaupungista etelään oli pieni hiekkarannan pätkä, jonka rantabaarista sai 3,5 eurolla juoman, ja kaupanpäälle rantatuolin aurinkovarjon alta ja wifi-yhteyden vaikka koko päiväksi. Baarin tarjoilija oli ystävällinen ja ripeä eikä ollenkaan painostanut tilaamaan lisää. Myös rantabaarin wc oli käytettävissä. Ihanan rauhallista ja raukeaa, ei kovalla pauhaavaa musiikkia, tyrkyttäviä kaupustelijoita tai muuta häiritsevää. Vain minä ja muutama vanhempi, kreikkalainen leidi. Kaukaisemmille, ehkä kauniimmille rannoille en viitsinytkään sitten lähteä.
Parikian ostosmahdollisuudet olivat yllättävän mielenkiintoiset. Toki turisti- ja rantakrääsääkin oli, mutta maltillisesti. Kivannäköisiä käsintehtyjä sandaaleita ja kauniita hammam-pyyhkeitä oli runsaasti. Vanhan kaupungin kujilla joukkoon mahtui myös laadukkaita paikallisia tuotteita ja merkkejä kuten Yria Ceramics ja Leto Paros. Toki ihan edullisia nämä eivät sitten olleetkaan.
Ja ihania ravintoloita oli paljon! Kaikissa en tietenkään ehtinyt syömään, mutta tunnelmallisia viihtyisiä puutarhaterasseja oli monta, joista valita. Hinnat kohtuullisia, paljon kasvisruokaa. Drinkkibaareja merinäköalalla tai puiden katveessa. Monet ravintolat ja kahvilat olivat auki aamusta iltaan ja valikoimaan kuului myös aamupalaa munakkaiden, hedelmien ja jugurttipohjaisten smootien muodossa.
Omat ravintolasuositukseni näiden neljän päivän testikierroksen jälkeen ovat: Aamupalaa Argonautasta, jätskit Vanillesta, drinkeille Bebopiin, illalliselle Uva Neraan tai Levantikseen. Väliin oleskelua auringossa, merellä tai sen äärellä ja kuljeskelua varjoisilla kujilla. Siinä ainekset täydelliseen lomapäivään.
