Helsingin uudet kattoterassit
palace helsinki 01.jpg

Ihanaa! Helsinkiin on avattu lisää kattobaareja! Ja terassikelit saapuivat jo toukokuussa tarjoten oivalliset olosuhteet selvittää, ovatko nämä uudet terassit mistään kotoisin. 

Viime kesäinen kattoterassivertailu saa siis jatkoa. Tällä kertaa arvioitavana Palacen terassi ja Màs Rooftop bar.

Testivierailut toteutettu toukokuussa 2018.

 

  • Palace - Klassikkoravintola Etelärannassa, joka kuitenkin suljettiin vuonna 2016 remontin takia. Uudistunut ravintola avattiin loppuvuodesta 2017 ja keväällä 2018 aukesi myös terassi, jolta näkymät Kauppatorille, Eteläsatamaan ja Katajanokalle. Palacen terassi siis uusi, mutta kuitenkin vanha klassikko.

Remontin jäljiltä sisätilat on sisustettu elegantisti ja laadukkaasti design-klassikoilla. Henkilökunta oli ammattitaitoista ja avuliasta ja yhtä tyylikästä kuin ravintolan sisustuskin. Asiakasta tervehdittiin ja opastettiin ystävällisesti jo alaovella ja palvelu pelaa ripeästi pöytään. Vaikutuksen tekivät myös upeasti entisöidyt tiikkipaneloidut hissit! 

Ravintolan menu on kunnianhimoinen ja se näkyy myös hinnoissa. Drinkkibaari ja terassi sopii kuitenkin tavallisenkin palkansaajan satunnaiseen after work -tuokioon.

Terassi on kapea ja pelkistetty. Toukokuussa siellä oli vain muutama pöytä, sillä osa terassista oli poissa käytöstä ilmeisesti rakennustöiden takia (ja rajattu melko arkisilla työmaa-aidoilla). Isommille porukoille tämä terassi ei siis sovi. Iltapäivällä terassi jää varjoon ja on altis mereltä käyvälle tuulelle. Mutta sisätiloissa oleva baari-lounge näytti niin viihtyisältä, että sinne ei ole sääli siirtyä jos tulee vilu. Upeista näkymistä pääsee nauttimaan sisätiloistakin. Baarimestarin suosittelema Blossom-cocktail oli hedelmäisen raikas.

Cocktailit 14,5 eur. Muitakin juomia tarjolla sekä kivaa pikkusyötävää bar menulla.


  • Màs Rooftop bar - Scandic Simonkentän uusi kattobaari avautui toukokuun alussa hotellin 8. kerrokseen. Barissa on lasiseinäinen sisätila ja muutamilla rapuilla saavutettavat kaksi terassia (joista alemmalla, Narinkkatorin puoleisella terassilla saa tupakoida). Terassit on katettu vaalein lasikattein, jotka suojaavat pieneltä sadekuurolta, mutta eivät luo liian suljettua fiilistä. Sisustus on viihtyisä, tummansävyiset tuolit ja sohvat ovat mukavia istua ja yleisilme on raikas. Viherkasveja ehkä itse vielä lisäisin.

Näkymät ovat mainiot. Narinkkatorin yli jopa Töölonlahdelle. Näkösällä ovat myös tuomiokirkko ja Hotelli Torni ja kauniit kattonäkymät. Merelle näköalat eivät kuitenkaan ulotu.

Tilaukset ja maksut suoritetaan sisällä tiskiltä. Juomia on saatavilla monipuolisesti ja lisäksi tarjolla on sipsejä, pähkinöitä ja yksikertaisia tapasannoksia muovikelmuun käärittynä. Valitsemani alkoholiton cocktail oli omaan makuuni hieman liian mehuisa. 

Alkoholiton cocktail 6 eur. Oluet 7,5-8,2 eur. Tapas-annokset 4 eur.

 

Ja tokihan nämä terassit piti pisteyttää kolmessa eri kategoriassa asteikolla 1-5 viime kesän tapaan, jolloin kohteina olivat Bar Con, Atelje Bar, Loiste ja Stockmann Roof. Alla olevassa taulukossa päivitetty yhteenveto*: 

helsingin kattobaarit 2018.JPG

Kuinka ollakkaan: Uudet terassit pärjäsivät vertailussa mainiosti valloittaen kärkisijat. Parhaimmat näkymät on kiistatta Ateljee Barilla, Màs on onnistunut luomaan viihtyisän tunnelman terassilleen, parasta palvelua tarjosi Palace vieden myös kokonaisarvosanoissa Helsingin parhaan kattoterassin paikan. Palace olisi saanut vieläkin korkeammat pisteet, jos viihtyisyydessä olisi huomioitu myös sisätilat. 

Koska kesä on virallisesti vasta aluillaan, voisinkin seuraavaksi alkaa suunnitella kesäretkeä Tampereelle, koska tietooni on tullut että sielläkin olisi kiinnostavia näköalaterasseja.

 

 

*Pisteytys luonnollisesti perustuu täysin subjektiiviseen kokemukseen ja näkemykseen sekä vierailuhetkellä vallinneisiin olosuhteisiin ja fiiliksiin. 

Mitä söin Barcelonassa?

Vuoden 2018 ensimmäinen matka suuntautui Barcelonaan pääsiäisviikolla. Koska kaupunki on tuttu, ei ollut paineita kierrellä nähtävyyksiä tai edes erityisemmin tutustua kaupunkiin. Edellisen kerran kävin kaupungissa alle vuosi sitten. Nyt olin vapaa keskittymään suosikkeihini. Matkan teemaksi muodostui tällä kertaa siis ruoka (vaikka kyllä minä muutaman nähtävyydenkin katsoin).

Barcelonassa on monipuolinen ja eläväinen ravintolakulttuuri ja paljon myös kunnianhimoisia ravintoloita, jotka ammentavat espanjalaisen ruokakulttuurin perinteistä modernilla otteella ja toisaalta myös kansainvälisiä makuja tarjoavia ruokapaikkoja. Tein poikkeuksellisen paljon ennakkotutkimusta ravintoloista ja strategiakseni valitsin panostaa aamiaisiin ja illallisiin. Lounasaikaan voisin napata jotain spontaanimmin nälän yllättäessä. 

Tässä ruokapäiväkirjani keskiviikko-illasta lauantai-iltapäivään kestäneeltä Barcelonan visiitiltäni.

 

p.s. Kaikki ruokapaikat olivat vähintään OK, mikään ei ollut huono. Voisin siis suositella kaikkia. Muutama paikka oli kuitenkin ylitse muiden, niin ruoan, hinta-laatusuhteen, henkilökunnan kuin tunnelmankin osalta ja niiden kohdalle olen kirjoittanut niiden olevan omia suosikkejani.

 

Keskiviikko

Bar Cañete - Oma suosikkini!

Suuntasin Bar Cañeteen suoraan lentokentältä keskiviikkona ja saavuin perille noin klo 17:30. Saapuessani ravintolassa oli vain muutama asiakas, mutta klo 18 maissa asiakkaita alkoi valua lisää. Varsinaisiin ruoka-aikoihin lienee turvallisinta tehdä varaus.

Istuin baaritiskin ääreen, jossa pystyin seuraamaan tarjoilijoita ja kokkeja. Henkilökunta oli ripeää ja hyväntuulista ja vaikutti viihtyvän keskenään ja nauttivan työstään. Ravintolan tyyli oli hyvin perinteikäs, mutta silti nykyaikainen. Ruoka oli laadukasta ja ravintolan hinta-laatu-suhde oli mielestäni mainio.

  • Katalonialaista tomaattikastikkeella maustettua paahdettua leipää
  • Hummeri-kroketti
  • Paistettuja artisokkia
  • Kalmari-voileipä
  • Hunajalla maustettua paistettua munakoisoa
  • Lasi valkoviiniä D.O. Rios Baixas
  • Tiramisu

 

Torstai

Brunch & Cake

Ensimmäiselle aamupalalle suuntasin Brunch&Cake-ketjun Roselló-kadulla sijaitsevaan kahvilaan. Noin klo 10 paikka oli lähes täynnä ja asiakaskunta muodostui turisteista (olihan toki arkipäivä, joten paikallisten puute selittynee osittain ajankohdalla).

  • Appelsiinimehu
  • Cafe latte
  • Ricotta-kaurapannarit hedelmien kera (Pannariannos niin iso ja tuhti, että jaksoin syödä puolet)

 

Club del Gourmet el Corte Ingles

Klo 13:40 välipalan tarve iski kierrellessäni El Corte Ingles -tavaratalossa Placa Catalunyan laidalla. Suuntasin tavaratalon kellarikerrokseen, jossa päätin istahtaa gourmet-kulmauksen tapastiskin ääreen.  

  • Coca cola zero
  • Tonnikalalla ja oliivilla päällystetty tapasleipäpala

 

Pyreneum

Klo 15 kuljeskellessani Gracian kaupunginosassa keväinen ilma herätti jäätelönhimon. 

  • Pistaasijäätelöpirtelö

 

Bobby Gin

Klo 21:30 tämän ravintolan valitsi nälkä puolestani. Olin palaamassa Mont Juïcin Magic Fountain -näytöksestä ja suuntaamassa tapas-illalliselle La Pepitaan. Ravintola oli kuitenkin täynnä eikä tunnelmaltaan sopinut fiiliksiini, joten en jäänyt odottelemaan vaan päätin suunnata jonnekin muualle. Nopealla googlauksella valikoitunut varasuunnitelma oli kuitenkin muutaman minuutin liian kaukana ja Bobby Ginin kohdalla nälkä ei suostunut enää jatkamaan. Bobby Gin on gin-baari/ gastropub. Paikka on viihtyisä ja toimii varmasti paremmin cocktail-baarina. Heillä on myös hyvä alkoholittomien cocktailien lista. Söin kolmea erilaista tapasta, jotka oli ihan okei, mutta ei nyt mitään erityisiäkään... 

  • Patatas Bravas
  • Lohta ja avokadoa
  • Mini-arepas
  • Alkoholiton cocktail

 

Gelatology

Klo 22:15 matkalla illalliselta majapaikkaani poikkesin vielä jälkkärijäätelölle. 

  • Pieni kuppi: Dulce de leche & salted caramel

 

Perjantai

Cafe Camelia

Gracian kaupunginosassa sijaitseva Cafe Camelia on sievästi sisustettu kasvisruokaravintola/ -kahvila. Viikonloppuisin siellä tarjoillaan brunssiannoksia (arkiaamuisin yksinkertaisempia aamupala-annoksia). Klo 11:15 pitkäperjantaina kahvilassa oli rauhallista ja asiakkaina espanjalaisia. 

  • Cafe con leche
  • Appelsiinimehu
  • Munakokkelipaahtoleivät

 

Tantarantana

Klo 14:15 lähdettyäni Picasso-museolta kuljeskelemaan päämäärättömästi, huomasin aukiolla goottilaisessa kaupunginosassa viehättävän terassin ja totesin, että on aika pienelle välipalalle. Terassilla tosin ei ollut tilaa, joten istuuduin pienen baarin sisätilaan ja söin perustason tapaksia nälkääni.

  • Marinoituja oliiveja
  • Friteerattuja mustelkaloja
  • Coca cola zero

 

Suculent - Oma suosikkini!

Olin varannut Rambla Ravalilla sijaitsevaan Suculentiin pöydän perjantaille klo 20:30. Ravintolassa tehdään perinteisiä espanjalaisia ruokalajeja moderneilla tekniikoilla ja paikan erikoisuutena ovat kastikkeet ja liemet. Ne olivatkin niin herkullisia, että en malttanut olla pyyhkimättä kastikkeiden rippeitä lautaselta leipäpaloilla. 

Varausta tehdessä piti varata yksi viidestä menu-vaihtoehdosta ja minä valitsin lyhyimmän Menu M:n. Saapuessani ravintolaan olisin kuitenkin ilmeisesti voinut vielä vaihtaa menua ja näin myös joidenkin asiakkaiden valitsevan annoksia a la carte -listalta. Ravintolalla on myös tunnelmallinen cocktail-baari samassa korttelissa.

  • Tervetulo-cocktail (Lustau Oloroso -viini, vermutti ja appelsiinbitter)
  • Veriappelsiinigeeliä ja oliiveja
  • Sardelli
  • Hummeri-kroketti
  • Katkarapu-avocado-ceviche (todella herkullinen sitrusliemi!)
  • Jotain sillintyyppistä kalaa ja valkosipulikastike
  • Herneitä ja seepia-tartar
  • Keihäsrausku (yksi parhaimmista kala-annoksista mitä olen syönyt)
  • Paprikamaustettua ankeriasta
  • Suklaamoussekakku

 

Lauantai 

Caravelle - Oma suosikkini!

Klo 11 kahvilan edessä oli vähän jonoa, mutta baaritiskillä oli sopivasti tilaa yhdelle - eli minulle. Aamupäivän brunssilista on herkullinen ja monipuolinen. Ricottapannarit olivat keveän kuohkeat ja parhaat pannarit mitä olen ikinä syönyt. Myöhemmin päivällä tarjolla olisi myös burgereita ja tacoja. Tämä on tyylipuhdas hipsteripaikka parrakkainen baristoineen ja mikropanimoineen. Palvelu oli sujuvaa ja henkilökunta sydämellistä. Hintatasoltaan hieman kalliimpi kuin muut kokeilemani brunssipaikat.

  • Cafe con leche x2
  • Appelsiinimehu
  • Ricottapannarit

 

Pasteleria Mauri

Klo 14, ennen kuin oli aika lähteä junalla pois kaupungista, pidin pienen tauon perinteikkäässä leivoskaupassa.

  • Kaksi quiche-tyyppistä minipiirasta (juusto ja sieni)
  • Kaksi kreemitäytteistä minimunkkia
  • Coca-cola zero x2

 

Bonus

Castell Peralada Restaurante

Barcelonassa viettyjen päivien jälkeen suuntasin lauantai-iltapäivänä tunnin matkan päähän Barcelonan pohjoispuolelle viettämään pääsiäistä ystävien kanssa vuokraamallamme huvilalla. Pääsiäissunnuntaina suuntasimme Peraladan kylään lounaalle Michelin-tähditettyyn Castell Peraladan ravintolaan. Ravintolan miljöö linnassa on kaunis ja tila upeasti restauroitu. Viinit olivat luonnollisesti Pereladan omaa tuotantoa. 

Tämä on erinomainen paikka kun etsit jotain juhlavampaa ravintolaa!

Menu degustation (sekä viinimenu):

Tapakset: Turskaa ja ratatouillea, sinihomejuusto-päärynä-keksi, mustekalan musteella värjättyä riisivaahtoa ja herneitä, tonnikalaa, hanhenmaksaleivos, Paul Bocusen inspiroima keitto kevätkasviksista, paistettua makrillia

Pääruoat: Parsaa ja paistettua munaa, papu-hernesalaatti ja mustekalaa, merikrotti-tournedos ja maissiankkaa

Valikoima eurooppalaisia juustoja (huikea valikoima erinomaisia juustoja!)

Jälkiruoat: Raparperi-mansikkakeitto jogurtti- ja ruusujäätelön kanssa, suklaakakkua viideltä mantereelta, petit fours

 

 
Matkasuunnitelmia vuodelle 2018

Näinä päivinä tulee kuluneeksi 9 kuukautta siitä kun viimeksi matkustin lentokoneessa. Näin pitkää taukoa lentomatkailusta minulla ei ole ollut ehkä 15 vuoteen. Pakotettu tauko vahvisti minulle entisestään kuinka iso vaikutus onnellisuuteeni ja elämänlaatuuni matkailulla on. Varsinaisten kohteiden lisäksi nautin myös lentämisestä ja pidän lentokentistä. Kaukomatkailu tuleekin varmasti olemaan prioriteetti elämässäni tulevina vuosina.

Viime vuoden lopussa toivoin vuodelle 2018 runsaasti matkoja ja nyt matkasuunnitelmat alkavat pikkuhiljaa konkretisoitumaan.

Viime kesänä syöpädiagnoosin saatuani aloin alkuun haaveilemaan pitkästä, monen kuukauden kestävästä matkasta, jonne lähtisin hoitojen päätyttyä, ehkä jopa maailman ympäri. Puoli vuotta nyt ainakin! Syksyn ja talven aikana ryhdyin mielessäni laittamaan suunnitelmaa kasaan ja siinä prosessissa matkahaaveeni, ainakin lähitulevaisuudelle, muuttuivat.

Hoksasin, että en ole koskaan vielä toteuttanut pitkiä, kuukausia kestäviä, monta kohdetta yhdistäviä matkoja enkä ole ollenkaan varma olisiko sellainen minulle oikea tapa matkustaa. Pisimmät lomamatkani taitaa olla pari viikkoa kestäneet Karibian reissut. Siksi on parempi toteuttaa tämän vuoden matkat muutamana erillisenä reissuna. Useamman kuukauden irtiotto saattaa toteutua jonakin toisena vuotena.

Nyt maaliskuussa on vuoden 2018 matkaohjelmaan siis kirjattu seuraavaa:

  • Ensimmäinen matka koittaa ensi viikolla, kun suuntaan pääsiäisen viettoon Barcelonaan. Edellisestä vierailusta ei ole kulunut vuottakaan, mutta tykkään kaupungin tunnelmasta niin että voisin vierailla siellä vieläkin useammin. 
  • Kesälle on suunnitteilla noin neljän viikon reissu Kanadaan ja Yhdysvaltojen länsirannikolle.
  • Ja koska tavoitteenani jatkossa on lähteä marraskuussa aina jonnekin Suomea valoisampaan paikkaan, on marraskuulle ohjelmassa parin viikon matka Marokkoon.

Näiden reissujen lisäksi vuoteen ilmaantuu joitakin työreissuja. Näistä ainakin Italiaan suuntautuvia matkoja aion venyttää omiin tarpeisiini sopivaksi. Ja kunhan jo suunniteltujen reissujen kustannukset vielä tarkentuvat, ilmestyy matkaohjelmaan mahdollisesti vielä joitakin viikonloppureissuja Eurooppaan. Ja miksei tietysti kotimaanmatkailuakin voisi matka-aikatauluun sovitella.

Viime aikoina eteeni on osunut blogikirjoituksia matkailun ja erityisesti lentojen ympäristövaikutuksista. Kokenut matkabloggaaja Inka on seurannut matkojensa aiheuttamia CO2-päästöjä jo useamman vuoden ja viime viikolla myös lifestylebloggaajat Satu ja Henriikka ovat nostaneet asian esiin kirjoituksissaan. 

Pidän itseäni suhteellisen ympäristöystävällisenä ihmisenä, mutta on tunnustettava, että teinivuosien jälkeen, vuosi vuodelta, on mukavuudenhalu vienyt voiton eikä elämäntapani enää täysin vastaa mielikuvaani. Sitran Elämäntapatestin mukaan pärjään arjessa vielä kohtuullisesti, käytänhän joukkoliikennettä ja asun verrattaen energiatehokkaasti. Lennot maailman ääriin kuitenkin heilauttavat mittarin kauas keskiarvon pahemmalle puolelle.

Ympäristöä kuormittavan toiminnan vähentäminen tulisi tietenkin olla ensisijaista. Matkailusta en kuitenkaan aio lähiaikoina luopua, niin merkittävä vaikutus sillä on henkiseen hyvinvointiini. Keskempänä Eurooppaa junamatkailu olisi usein realistinen ja miellyttävä vaihtoehto lentämiselle, mutta niin kauan kun pidän kotia Suomessa, on lentomatkailu haavekohteideni asettamissa raameissa usein aikataulusyistä ainoa vaihtoehto. Siksi aion kompensoida kaikki vuoden 2018 henkilökohtaisten lentomatkojeni aiheuttamat CO2 päästöt ostamalla päästökompensaatioita. Toistaiseksi luottavimman tuntuinen taho päästökomensaatioihin, jonka olen löytänyt on saksalainen Atmosfair, mutta tutkimukset jatkuvat vuoden loppuun asti. 

Jätähän vinkkisi niin ylläoleviin matkakohteisiin kuin päästökompensaatioasiaankin alle kommenttiboksiin. 

HeliReissut Comments
Ulkomailla omassa kotikaupungissa

Joskus on pakko pitää pitempi tauko matkailusta, vaikkei haluaisi. Itselläni tällainen tilanne ollut päällä viimeiset 6 kuukautta. Jos (siis kun) reissukuume kuitenkin vaivaa, on onni, että kotikaupungissani Helsingissä on monia palveluita, joilla kaukokaipuuta voi hetkeksi helpottaa arjen keskellä.

Omat suosikkipaikkani, joissa saan "ulkomaan tunnelmasta" kiinni ovat:

  • Brooklyn Café & Bakery - Brooklynistä Helsinkiin muuttaneiden Toddin sisarusten 6 vuotta sitten perustama pikkukahvila on sittemmin laajentanut isompiin tiloihin ja avannut myös leipomomyymälän. Vaikka sisarukset ovat nykyisin enää harvoin kahvilan tiskin takana, on henkilökunta aina amerikkalaisen iloista ja ystävällistä. Palveluasenne yhdessä bageleiden ja kuppikakkujen kanssa mahdollistavat pienen piipahduksen Brooklyniin vaikka matkalla töistä kotiin - tai matkalla kotoa töihin, niin kuin minulla on ollut tapana.
  • Taqueria El Rey - En ole vielä käynyt Meksikossa, mutta tämä pieni taco-ravintola vastaa kaikkia positiivisia mielikuviani tuosta maasta. Kaupungin paras quacamole (kyllä, aika monta on tullut testattua), herkulliset tacot ja hibiscuksella maustettu House Margarita -cocktail yhdistettynä sydämelliseen palveluun ja tarkaan harkittuun sisustukseen ja musiikkiin vievät illallisen mittaiselle Meksikon-lomalle Ullanlinnan sydämessä.
  • Kasvitieteellinen puutarha - Löysin Kaisaniemessä sijaitsevat Kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneet vasta viime syksynä. Palmusalissa ja sademetsähuoneessa voi istahtaa ja paeta hetkeksi tropiikin kuuman kosteaan tunnelmaan. Vapaapääsy kuukauden ensimmäisenä perjantaina klo 14-17 ja museokortilla vaikka joka päivä!
Vuoden 2017 matkat

Matkavuosi 2017 lähti käyntiin helmikuun lopussa, kun suuntasin St. Martinille, josta liityin s/y Vahinen miehistöön osallistuaksen Rolex Swan Cup Caribbean -kilpailuun. 

british virgin islands.jpg

Karibian-lomalta palattuani pakkasin pian laukkuni uudestaan kun työasiat veivät pienelle Euroopan kiertueelle Hollantiin, Belgiaan ja Saksaan. Belgia ei ehkä ensimmäisenä herätä ajatuksia kulinarismi-kohteena, joten matkalla kohdalle sattuneiden ravintoloiden taso yllätti. Michelin-tähditetty Hof Ter Hulst Hulshoutin noin 10 000 asukkaan pikkukaupungissa ja lehtikioskin takahuoneeseen piilotettu De Maurice À Olivier Brysselin laitamilla Woluwe-Saint-Lambertissa tarjosivat sen verran hyvää ruokaa ja palvelua, että jos yhtään tuollapäin liikkuu, niin suosittelen hakeutumaan molempiin, vaikkei kumpikaan ihan perinteisimmillä turistireiteillä sijaitse.

Kesäkuun alussa kävin siskontytön kanssa Barcelonassa ja kuun loppupuolella yhdistin Milanoon suuntautuneeseen työmatkaan vähän lomailua. Sää oli ihanan helteinen ja työasiat hoidettuani siirryin Como-järvelle juhannusviikonlopun viettoon, jonka ohjelmaan mahtui uusi Kulttuurien Museo Milanossa, piipahdus Sveitsin puolelle FoxTowniin, illallinen tunnelmallisessa La Darsenan ravintolassa ja satuinpa paikalle myös ihailemaan spektaakkelimaista, 30 minuuttia kestänyttä Pyhän Johanneksen päivän ilotulitusta Isola Comacinan kupeessa. Tämä kannattaa pitää mielessä, jos on Juhannuksen aikaan Como-järvellä!

como.JPG

Vuoden toisen puolikkaan matkasuunnitelmat jouduinkin sitten perumaan. Elokuulle oli varattuna loma Hydran saarelle Kreikkaan ja kesälomapäiviä alustavasti jemmattu marraskuulle aurinkolomaa varten. Näistä jouduin luopumaan, kun kesäkuussa pahanlaatuiseksi diagnosoitu kasvain jyräsi kaikki suunnitelmat ja syksy kului sairaslomalla sytostaattihoidoissa ja niistä toipuen. 

Levottomien reissujalkojen rauhoittamiseksi järjestyi hoitojen väliin syyskuulle yhden yön irtiotto ystävän kanssa Tallinnaan sekä marraskuun loppuun Päivä Tukholmassa -risteily. Tallinna hemmotteli kirpeällä syyssäällä, edullisilla spa-hoidoilla ja herkullisella ruoalla. Tukholma oli harmaasta ja sateisesta säästä huolimatta pullollaan sisustusinspiraatiota ja tyylikästä joulutunnelmaa. 

Syksy oli rankka, vaikka aika kuluikin lopulta nopeasti. Asetin kuitenkin loppuelämälleni tavoitteen, että kaikki tulevat marraskuut voisin viettää jossain Suomea aurinkoisemmassa paikassa.

Kotimaan matkailua ei tullut tänä vuonna tehtyä käytännössä ollenkaan, hyvistä aikeista ja Suomi 100 -teemasta huolimatta. 

Jos matkailu jäi loppuvuoden aikana vähäiseksi, jäi matkahaaveiluun runsaasti aikaa. Hoitojen päätyttyä onkin tarkoitus toteuttaa joitakin isompia reissuhaaveita ja toivottavasti pian nämä haaveet ja suunnitelmat konkretisoituvat varauksiksi. Vuodesta 2018 toivon matkailuntäyteistä.

HeliReissut Comments
Art Decon helmiä välilaskulla Miamissa

Sain hieman hämmästyneitä reaktioita kun kerroin valinneeni lennot Karibialle Miamin kautta. Eikö USA:n maahantulomuodollisuudet ole vähän raskaat, jos ei edes aio varsinaisesti matkustaa USA:han? Minun vaakakupeissa USA:n immigration on kuitenkin pienempi paha kuin vaihtaa lentojen välissä lentokenttää Pariisissa tiukalla aikataululla. Olennaista on toki varmistaa ESTA hyvissä ajoin.

Niinpä siinä sitten kävi niin, että palatessani maaliskuussa St. Martinilta minulle jäi noin 12 tuntia aikaa lentojen välillä Miamissa. En ollut suunnitellut etukäteen miten välilaskuni käyttäisin, joten vielä Miamiin laskeutuessa harkitsin tehokasta shoppausiltapäivää ostoskeskuksessa. Lopulta päätin suunnata Miami Beachille ihastelemaan Art Deco -arkkitehtuuria. Lentokentältä Miami Beachille pääse kätevästi ja nopeasti bussilla puolen tunnin välein. Bussissa ehdin googlata koordinaatteja merkittävimmistä art deco -maamerkeistä.

Päivä oli kuuma ja, vaikka olin laittanutkin matkatavarani ruumaan, oli selässäni suht painava reppu. Ei siis ollut yllättävää, että Delano hotellin Leynia-ravintola houkutteli pian lounastamaan. Tunnelma oli ihanan ylellinen, mutta kuitenkin amerikkalaisen rento lattari twistillä. Ruoka oli raikasta fuusiota Latinalaisen Amerikan ja Aasian keittiöistä.

Ravittuna ja rentoutuneena jatkoin kävelyretkeäni bongaamaan muita arkitehtuurin helmiä Collins Avenuelle, Ocean Drivelle sekä upean hiekkarannan puolelle. Taisi olla paikallinen spring break -aika, sillä lomatunnelmissa olevia nuorisoporukoita riitti niin rannalle, kaduille kuin ravintoloiden terasseille arkipäivänä. Uimapuku vaikutti olevan täysin riittävä vaatetus myös uimarannan tai -altaan ulkopuolella. Tunsin olevani täysin väärin pukeutunut farkuissa ja kevyessä silkkipuserossa. Tennarit olin sentään tunkenut reppuuni ja vaihtanut jalkaan varvastossut. 

Kadulta käsin pääsee ihailemaan talojen julkisivuja, mutta julkisivujen taakse kätkeytyy arkkitehtuurin helmiä, joita pääsee ihailemaan vain rakennuksen sisältä. Minua kiinnosti erityisesti Raleigh -hotellin kuuluisa, maailman kauneimpien uima-altaiden joukkoon listattu, uima-allasalue. Uimaan en mennyt, mutta Raleighin allasbaari oli niin kutsuva, että nautin siellä yhden elämäni kalleimmista cocktaileista.

Lentokentälle palasin jo hyvissä ajoin ja ehdin ostaa viimeiset tuliaiset ja jopa ottaa jopa hartiahieronnan ennen lentoa Helsinkiin.

HeliUSAComment
Milano skyline

Milanon siluetti on muuttunut viimeisten 10 vuoden aikana melkoisesti. Kunnianhimoinen Porta Nuova -projekti kokonaisen kaupunginosan uudistamiseksi nostatti Garibaldi-aseman viereen ryppään moderneja pilvenpiirtäjiä. 

Yksi erinomainen paikka, jossa tästä uudesta näkymästä voi nauttia on osuvasti nimetty Osteria con vista Triennale-museon katolla. Siellä voi viettää aikaa pidemmän kaavan mukaan täysimittaisella aterialla tai poiketa alkuillasta aperitivolle.

Sempione-puiston yli avautuvassa näkymässä yhdistyy upeasti vehreät puut ja modernit pilvenpiirtäjät. Kirkkaalla ilmalla maiseman kruunaisi vielä taustalla kohoavat vuoret. Terassin toiselta kulmata pilkottaa myös historiallisemmat näkymät Duomon suuntaan.

Itse istuin tuolla terassilla eräänä kuumana iltana viime kesäkuussa illallisen merkeissä ja totesin ruuan herkulliseksi ja kiinnostavaksi, palvelun toimivaksi ja ystävälliseksi ja tunnelman tyylikkääksi. Hintataso toki on hieman korkea, mutta paikka on mielestäni silti käymisen arvoinen. Samalla tietenkin kannattaa poiketa tutustumaan Triennalen näyttelyihin. 

Eikä kaupungin siluetin muutokset ole loppu vielä Porta Nuova -projektin valmistuessa, vaan tornitaloja on kohonnut myös entisen messukeskuksen alueelle CityLife-projektin myötä. Miltähän kattoterassilta sitä panoraamaa voisi ihailla?

Italia ja minä - 20 vuotta

Tasan 20 vuotta sitten tänään minä ja Italia kohtasimme ensimmäisen kerran. Tämän vuosipäivän alla sukelsin Italia-muistoihin selamaan vuosien varalla kertyneitä valokuva-albumeita ja tässä muutamia poimintoja. 

20 vuotta sitten siis matkustin Rooman kautta Bolognaan noin 20-päisen lukiolaisryhmän kanssa. (Ensimmäisestä illallisestani Italiassa voit lukea täältä.) Bolognasta lensin muutamaa päivää myöhemmin Sardiniaan, jossa vietinkin sitten seuraavat 10 kuukautta. Tuon vuoden aikana asuin paikallisessa perheessä, opin puhumaan italiaa sujuvasti ja ehdin koluta Sardiniaa melko kattavasti ja piipahtaa keväällä Venetsiassa ja Milanossa. 

Vaihto-oppilasvuoden jälkeen palasin Sardiniaan 3 vuotta myöhemmin lomalle ja siitä 4 vuotta myöhemmin kesällä 2005 sain kielitaitoni ansiosta työharjoittelupaikan kesäksi Milanon laitamilta. Sen jälkeen olen käynyt Italiassa vähintään kerran vuodessa - tosin yleensä useampia kertoja - vapaa-ajan tai työn merkeissä. Vuonna 2010 myös asuin ja opiskelin Milanossa 7 kuukautta, jolloin tämä blogikin sai alkunsa.

Italia on varmasti muokannut minua, persoonaani ja ajatuksiani, se lienee väistämätöntä kun 17-vuotiaana tupsahtaa itselleen uuteen ympäristöön aivan yksin. Mutta minun on vaikea eritellä, mikä on Italian vaikutusta. 20 vuotta sitten sopeutumistani ehkä helpotti, että juureni ovat Karjalassa, joka suomalaisista heimoista on ehkä "italialaisin" (= puhelias ja sosiaalinen) ja toisaalta se, että ensin vietin aikaa sardinialaisten kanssa, jotka ovat italialaisista luonteeltaan lähimpänä suomalaisia (= hieman varautuneita ja vähäpuheisempia kuin se stereotyyppien italialainen). (Nämä yleistykset ovat täysi omiani ja kepein perustein ilmoille heitettyjä

Alueelliset kulttuurit, perinteet ja murteet ovat Italiassa edelleen vahvat, vaikka toki näin ulkomaalaisena sitä näkee myös niitä eripuolilta Italiaa kotoisin olevien yhtäläisyyksiäkin. 

Italialaiset osaavat elämästä nauttimisen ja se on heille myös arjessa prioriteetti. Pohjolan tehokkuuteen ja sujuvuuteen kasvaneelle ja tottuneelle arkielämä Italiassa ei sen sijaan ole aina helppoa. Verkostoituminen ja ihmissuhdetaidot ovat tärkeämpiä kuin Suomessa. 

Italiaan houkuttelee palaamaan historian kerrokset kaupungeissa ja kylissä, gastronomiset elämykset, monipuolinen upea luonto meren rannoilta vuoristoon sekä se kuuluisa dolce vita. Minuun suurimman vaikutuksen ovat tehneet Alpit, niiden mahtavuus oli jotain todella odottamatonta ensi kertaa kohdatessamme Valle d'Aostassa ja vuosia myöhemmin Dolomiittien majesteettisuus jätti minut ihan yhtä sanattomaksi. 

Mutta omalla kohdalla Italiaan vetää myös tuttuus ja kotoisuus, vaikka en ylläpidäkään mitään harhaluuloja italialaistumisestani (päinvastoin, huomaan oman suomalaisuuteni yhä selvempänä mitä vanhemmaksi tulen) enkä vielä näiden vuosienkaan jälkeen aina ymmärrä italialaista ajatuksen juoksua. Jonkunlaiset juuret sinne on päässyt kasvamaan, ikään kuin pistokkaasta. 

Kerratessani nyt kaikkia niitä paikkoja, joissa olen Italiassa käynyt huomasin yllättäen, että vielä on todella paljon Italiaa näkemättä! Itseasiassa olen nähnyt Italiaa varsin suppeasti, palaten aina vaan samoihin paikkoihin. Italian 20 alueesta olen vieraillut 11:ssa, mutta kunnolla olen tutustunut vain Sardiniaan, Lombardiaan ja Liguriaan. Sisiliaa ja Sardiniaa lukuunottamatta Etelä-Italia on vielä kokonaan kokematta. Tutustumista siis vielä riittää.


 
HeliItaliaComment
Kesän saldo

Elokuun viimeisenä päivänä täytyy viimeistään luopua kesästä ja astua syksyyn. Toukokuussa listasin could do -listalle asioita, joita kesä-Helsingissä olisi kiva tehdä. Kuinkas sitten kävinkään?

Mitä tuli tehtyä?

  • Aamu-uinti Altaalla tai Stadikalla - CHECK!

Altaalla elokuussa, ei ihan niin aikaisin kuin listaa rustatessa ehkä ajattelin, mutta kuitenkin ennen puoltapäivää.

  • Retki Vartiosaareen yhteysveneellä - CHECK!

Heinäkuun viimeisenä ja kesäisen lämpimänä sunnuntaina siskon ja hänen tyttöjensä kanssa luontoretkellä. Samalla tuli tsekkattua Vuosaaren Aurinkoranta.

  • After work -drinkit terassilla Helsingin kattojen yllä - CHECK!

Tästähän muodostui ihan projekti heinäkuulle ja kokemukset ansaitsivat ihan oman postauksen. After work -drinkkejä tuli nautittua yläilmoissa Bar Conin ja Tornin terasseilla (sekä useammissa maantasalla olevissa baareissa ja teraseilla).

  • Saunailta jossakin Helsingin julkisessa saunassa - CHECK!

Tästä huolehti esimieheni kun järjesti toukokuisen tiimipäivän pääteeksi saunaillan Löylyyn. Vaikka sää oli aika harmaa ja kolea, uskalsi moni silti pulahtaa hyytävään 

  • Arkipäivän aamupala torilla - CHECK!

Toriksi valikoitui Fredan-tori ja Lätty-kahvila. Letun sijaan valikoin aamupalaksi pitkään haudutetun kaurapuuron mustikoiden kanssa.

Mitä jäi tekemättä eli siirtyy ensi kesälle?

  • Työpäivän lounas ulkoilmassa
  • Puisto-jooga
  • Jo perinteeksi muodostunut pizzapyöräily Fornitalyyn Jollakseen
  • Ilta ulkoilmaelokuvateatterissa
  • Eväsretki Kallvikin niemen uimarannalle

Saldoksi tulee siis 5/10. Siihen ei voi olla muuta kuin tyytyväinen, kun kesä ei ollut ihan odotusten mukainen niin säiden kuin muunkaan elämän osalta. 

Edellä mainittujen toteutuneiden elämysten lisäksi mieleen jää kuitenkin hyviä kesämuistoja Helsingistä ja sen lähistöltä myös listan ulkopuolelta, mm.:

  • Sateinen, mutta lämmin ilta Tuusulan Krapilla kesäteatterissa
  • Iloinen syntymäpäivä, joka päättyi Groteskin terassille ystävien seurassa
  • Arki-illan ajelu Espoossa tutustuen eksoottisiin asuinalueisiin kuten Perusmäki ja Kauklahti ja matkan varrella testattiin myös Bembölen kahvitupa, rapsuteltiin lampaita Glimsin talomuseolla ja syötiin iltapalaa Nokkalan Majakalla

Ja kertyihän kesämuistoja tietysti myös muilta seuduilta, esim. Barcelonasta, Pohjois-Italiasta ja Etelä-Karjalasta. Kyllä kesä on ihmisen parasta aikaa.

HeliHelsinkiComment
Helsingin kattoterassit

Näköalapaikat kaupungin kattojen yli ovat aina varmoja suosikkejani vieraillessani uusissa kaupungeissa (ja miksei jo tutuissakin). Parasta on, jos paikalla on viihtyisä terassi ja baari, jossa nauttia virvokkaita tai välipalaa. Usein Rooftop Guide onkin osa matkaa edeltävää tutkimustyötä kaupunkikohteisiin.

Helsingin ilmasto ei ole suotuisin terasseille ja kattobaarien tarjonta onkin ollut hyvin rajallista, mutta ilokseni kaupungin kattoterassitarjonta on parantunut viimeisen vuoden aikana (Rooftop Guide ei ole pysynyt muutosten perässä...). Niinpä otin tehtäväkseni käydä tarkastamassa, mitä näillä terasseilla on tarjottavana ja miten uudet tulokkaat pärjäävät vertailussa jo pidempään toimineiden kattoterassien rinnalla. 

Testivierailut toteutettu heinäkuun 2017 aikana. 

 

PERINTEIKKÄÄT

  • Ateljee Bar - Legendaarinen ja historiallinen, Hotelli Tornin huipulla sijaitseva Ateljee Bar, josta 360 asteen näkymät Helsingin ylle ja merelle. Tänne olen vienyt kaikki ulkomaalaiset vieraani.

Näköalat täältä ovat vertaansa vailla. Sisustuksessa onkin ilmeisesti haluttu jättää tilaa ja huomiota maisemille. Sekä terassilla että pienessä sisätilassa on pienten pöytien ympärillä jo hieman kuluneita Kartellin Ghost-tuoleja. Fiilis on hieman kolkko ja tuolit pitivät ikävää meteliä niitä liikuteltaessa. Tilassa olisi potentiaalia enempään. 

Testiryhmämme oli paikalla tarkastamassa tilanteen eräänä aurinkoisena maanantaina afterwork -aikaan eikä ruuhkaa juuri ollut, mutta toki terassin kaiteen ääressä riitti valokuvaajia. Palvelukokemus oli ok eikä vadelma-mojitossa ollut moittimista, toisaalta ei myöskään erityistä kehumista. Ateljee ei juuri nyt ehkä ole se kaupungin hipein ja coolein baari, mutta maisemien ansiosta aina silloin tällöin käymisen arvoinen ja ilmeisen suosittu. Auringon laskun aikaan parhaimmillaan!

Cocktailit 14,50-16,40 eur. Oluet 8,10-10,10 eur (0,33 l).


  • Ravintola Loiste - Hotelli Vaakunan ja Sokoksen yläkerrassa olevalla ravintolalla on U:n muotoinen terassi, jolta on komeat näkymät yli kattojen itään, etelään ja länteen. 

Terassin kalustus oli käytännöllinen ja mukava myös ruokaileville asiakkaille. Tuoleilla jaksaisi istua pidempäänkin, pöytä oli tukeva ja äänimaailma miellyttävä. Terassille voi tilata ravintolan menulta ruokaa terassin baaritiskiltä. Terassi on käytössä hotelli Vaakunan aamiaisella (hyvällä ilmalla), jota voi mennä nauttimaan vaikka ei hotellissa yöpyisikään. Aika komeat aamiaisnäkymät!

Testivierailu toteutettiin aurinkoisena ja lämpinä lauantaina iltapäivällä. Suurimmassa osassa pöytiä oli asiakkaita viimeistelemässä lounasta tai nauttimassa virvokkeita, mutta ruuhkaa ei ollut ja paikkoja oli sekä auringossa että varjossa.

Cocktailit 10,5-14,5 eur. Oluet alkaen 6,5 eur (0,5 l). Ruoka-annokset alkaen 10,5 eur.

 

UUDET TULOKKAAT

  • Bar Con - Kamppikeskuksen Korttelin yhteyteen avautuneessa tapas-baarissa on terassiparveke ja vaikka se ei olekaan kattoterassi, on se kuitenkin tarpeeksi korkealla ansaitakseen paikan tällä listalla.

Näköala ei kuitenkaan ihan ulotu kattojen yli vaan Urho Kekkosen katua pitkin. Terassilla on kivasti panostettu yksityiskohtiin. On korkeat kaidelasit suojaamaan tuulelta, on markiisit suojaamaan iltapäivän paahteelta, infrapunalämmittimet suojaamaan suomalaisilta lämpötiloilta sekä mukavat ja tyylikkään tuolit ja kivat tunnelmavalot. Silti baarin sisätilat ovat ehkä kuitenkin terassia viihtyisämmät. Paras paikka Bar Conissa on baaritiskin ja terassin väliin jäävä verantamainen tila. Siitä näköalakin on paras, Annankatua etelään. 

Testiryhmämme arvosti ystävällistä ja ammattitaitoista baarimikkoa, joka sekoitti meille sopivasti kirpeää ja makeaa yhdistävät alkoholittomat drinkit (listan ulkopuolelta).

Cocktailit 12 euroa (alkoholiton 6 eur). Oluet 9 euroa (0,33 l). Espanja-teemalleen uskollisena Bar Con ei tarjoile suomalaisia oluita. Saatavilla tapasannoksia jaettavaksi (10-12 eur) ja pintxoja 4 eur kpl tai erikokoisina plattereina.


  • Stockmann Roof - Ravintola Teatterin operoima terassibaari Stockmannin 8-kerrokseen avautui Toukokuun puolivälin paikkeilla.

Näköalat ovat avarat kattonäkymät terassin päädystä Esplanadin ja Erottajan suuntaan, muualla näköala ei ulotu kattojen yli. Terassi suurelta osalta katettu, mikä on tietysti kiva Suomen kesäsäitä ajatellen, mutta osaltaan ehkä loi tilaan hieman synkkää tunnelmaa. Terassi on kalustettu tyylikkäillä valkoisilla ja turkooseilla kalusteilla, joko loungemaisen matalilla tai baarimaisen korkeilla.

Testiryhmämme vieraili Stockan katolla eräänä hieman pilvisenä ja koleana päivänä lounasaikaan. Terassilla voi nauttia Hanko Sushin annoksia, jotka lounasaikaan käytiin tilaamassa ja noutamassa Hanko Sushin tiskiltä sisältä. Säästä huolimatta terassilla oli urheita kesäpäivän viettäjiä muitakin, mutta tunnelma varmasti olisi parempi aurinkoisena kesäiltana afterwork-aikaan.

Cocktailit 13-14,50 euroa. Oluet alkaen 6 eur (0,33 l). Hanko Sushin annokset alkaen 10 eur.

     

     

    Emme voineet vastustaa kiusausta laittaa terasseja paremmuusjärjestykseen. Testiryhmän jäsenet arvioivat kunkin terassin asteikolla 1-5 kolmella eri osa-alueella: näköala, palvelu ja viihtyisyys. 

    Ateljee Bar selvisi voittajaksi niukalla piste-enemmistöllä näköalansa turvin. Bar Con menestyi sekä palvelussa että viihtyisyydessä. Mutta kaiken kaikkiaan kokonaispisteissä ei ollut paljoa hajontaa. Kaikki terassit ovat käymisen arvoisia. Eihän kattoterasseja Helsingissä liikaa ole. Helsingin tämän hetken parhaat terassit sijaitsevat mielestäni kuitenkin maantasalla.

     

    MUISTA MYÖS NÄMÄ:

    • Ravintola Savoy - Tämä perinteikäs ja maineikas ravintola terasseineen jäi tällä erää testaamatta budjettirajoitteiden takia

     

    •  Clarion Sky Room - Ei ole ylimmässä kerroksessa,  eikä terassi, mutta näköalan puolesta ansaitsee paikkansa tällä listalla. Ja tietenkin Suomen ilmastossa on plussaa, että näistä maisemista voi nauttia ympäri vuoden!